‘‘If Ye Break Faith…’’ - L.M. Montgomery’s Rilla of Ingleside as a Representation of a Nation in War and the Mythical Meanings and Memories of the Great War in Canada
Notice bibliographique
Résumé
Työssäni käsittelen kanadalaisen kirjailijan L.M. Montgomeryn Anna-sarjan kahdeksatta teosta eli Kotikunnaan Rillaa (Rilla of Ingleside) ensimmäisen maailmansodan aikana alkunsa saaneen ns. ”sotamyytin” näkökulmasta, jonka Jonathan F. Vance esittelee teoksessaan Death So Noble. Tämä myytti määräsi millaisena sota haluttiin muistaa, vaikka se oli usein melko paljon ristiriidassa todellisuuden ja historiallisten faktojen kanssa. Myyttiä tarvittiin selittämään sodan merkitystä ja lohduttamaan sodasta kärsineitä, tuomaan parempaa huomista. Tutkin millaisen kuvan sodasta ja kotirintamasta kirja antaa ja miksi. Johdatan lukijan ensin aiheeseen selvittämällä Montgomeryn omaa näkökantaa ensimmäiseen maailmansotaan ja tutkimalla Kotikunnaan Rillaa edeltäviä teoksia, jotka Montgomery kirjoitti sodan aikana ja joissa on runsaasti vaikutteita sodasta. Nämä kirjat – Annan unelmavuodet (Anne of the Island), Anna omassa kodissaan (Anne’s House of Dreams) ja varsinkin Sateenkaarinotko (Rainbow Valley) toimivat ikään kuin johdantona varsinaiselle sotaromaanille, Kotikunnaan Rillalle. Tämän jälkeen käsittelen lyhyesti sotaa pääpiirteissään sekä esittelen sotamyytin keskeisimmät piirteet. Varsinaisessa analyysissa käsittelen kirjan antamaa kuvaa sodasta ensin erilaisten teemojen kautta, sitten käsittelemällä myytin kuusi eri tasoa yksitellen. Ensimmäinen maailmansota oli Blythen perheelle ennen kaikkea ristiriitainen tunnetason kokemus, sillä taisteluja ei käyty omalla maankamaralla, mutta silti maa oli sotatilassa. Kotikunnaan Rillassa yksi toistuvista teemoista on politiikka, niin sisä- kuin ulkopolitiikka, mistä yllättäen keskustelevat naiset. Naisten rooli on hyvin monimuotoinen teoksessa: toisaalta heidän elämänsä muuttuu radikaalisti heidän joutuessaan esim. vastaamaan ns. miesten töistä, mutta toisaalta se on vain jatkumoa entiseen elämään. Rillakin valitsee lopussa perinteisen roolin äitinä ja vaimona. Kotikunnaan Rillassa on paljon erilaisia sotilastyyppejä, mutta yhteistä heille kaikille on se, että värväydyttyään heistä tulee eräänlaisia sankareita, jotka eivät koskaan enää ole entisensä. Yksi mielenkiintoisimmista sotilaista kirjassa on Annan toiseksi vanhin poika Walter Blythe, jonka esikuvana on ollut kanadalainen sotilaslääkäri ja ”In Flanders Fields” – runon kirjoittaja John McCrae. Myytin mukaisesti sotaa pidetään oikeutettuna Kotikunnaan Rillassa ja sen katsotaan tuovan lopulta hyvää maailmaan. Sodan uhrauksia pidetään sen arvoisina. Sotilaat taistelevat kuin ristiretkeläiset hunneja vastaan ja heidät kuvataan ylösnousevina, ikuisesti elävinä sankareina. Sota kuvataan kirjassa ennen kaikkea kunniallisen keskiluokan näkökulmasta, mutta toisaalta kotiapulainen Susan Baker tuo esille työväenluokan kokemuksia. Sotaa käsitellään myös huumorin avulla, korostaen positiivisia seikkoja. Tärkeimpänä ajatuksena teoksessa on uhrausten muistaminen ja lupausten pitäminen, ”keeping faith.” Jotta sotilaat eivät olisi kuolleet turhaan, heidät ja ne arvot, joiden puolesta he taistelivat tuli muistaa ikuisesti. Oli jatkettava taistelua, kunnes maailma olisi parempi paikka. Rilla koettaa toimia tämän lupauksen mukaisesti. Myytin yhtenä tavoitteena oli herättää kansallistunnetta ja jossakin suhteessa tämä onnistuikin. Tämä seikka näkyy myös Kotikunnaan Rillassa, jonka Montgomeryn sanotaankin kirjoittaneen ”tarkoituksella.” Työni johtopäätös on, että Kotikunnaan Rilla sisältää selkeästi kaikki sotamyytin keskeisimmät piirteet. Montgomeryn teoksesta löytyy kuitenkin myös muutamia myytin vastaisia piirteitä, mikä osoittaa, että kirjailija sittenkin halusi jossain määrin kritisoida sotaa ja sen valtavia uhrauksia. Avainsanat: Rilla of Ingleside, L.M. Montgomery, ensimmäinen maailmansota, Kanada
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,000 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,000 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,000 |
| Intégrité de la recherche | 0,000 | 0,000 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,000 | 0,000 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule tête enseignante, pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».