Notice bibliographique
Résumé
Aivoinfarkti on yksi johtavista sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttajista maailmanlaajuisesti. Äkillinen iskeeminen aivoinfarkti aiheutuu riittämättömästä verenkierrosta aivoihin, joka yleensä johtuu verihyytymän aiheuttamasta kallonsisäisen valtimon tukkeutumisesta. Viime vuosina äkillisen iskemisen aivoinfarktin valtimonsisäiset hoidot ovat kehittyneet huomattavasti. Nämä hoidot mahdollistavat veren virtauksen nopean palauttamisen iskemiselle alueelle. Viimeaikaisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa erityisesti mekaaninen verihyytymän poisto takaisin vedettävällä stentillä on osoitettu ylivertaiseksi hoidoksi verrattuna lääkkeelliseen hoitoon eli laskimonsisäiseen verihyytymän liuotukseen. Näiden tekniikoiden käyttöönotto kuitenkin vaati välineitä tarkempien ennusteiden ja siten oikeiden hoitopäätösten tekemiseksi. \n \nTässä väitöstutkimuksessa tutkiin havainnoivassa asetelmassa prospektiivisesti Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tammikuun 2013 ja joulukuun 2014 välillä kerättyä kohorttia potilaita, jotka olivat sairastuneet äkilliseen etukierron valtion tukkeutumisesta aiheutuneeseen aivoinfarktiin, jota hoidettiin mekaanisella verihyytymän poistolla. Tutkimuksen tavoite oli tunnistaa muuttujia, jotka vaikuttavat hoidon teknisiin ja kliinisiin lopputuloksiin. Kliinisen lopputuloksen ensisijaisena mittarina käytettiin muokatun Rankinin asteikon (mRS, modified Rankin Scale) tulosta kolmen kuukauden kohdalla sairastumisesta. Teknisen lopputuloksen mittarina käytettiin Thrombolysis in Cerebral Ischemia (TICI) -asteikkoa. Näiden ennustemuuttujina tutkittiin verihyytymän sijaintia tietokonetomografiatutkimuksessa, hyytymän poistamiseen käytetyn välineen valinnan vaikutusta, tietokonetomografia perfuusiotutkimuksen parametreja (erityisesti aivojen veritilavuus, Cerebral Blood Volume, CBV) sekä kollateraalikierron tilaa. Lisäksi vertasimme laskimonsisäisellä liuotushoidolla ja mekaaniselle verihyytymän poistolla hoidettujen potilaiden tuloksia selventääksemme minkä potilasryhmisen hoitoon mekaaninen verihyytymän poisto sopii paremmin kuin liuotushoito. \n \nMekaaninen verihyytymän poisto osoittautui selvästi paremmaksi kuin laskimonsisäinen liuotushoito erityisesti proksimaalisen suuren suonen tukosten (sisempi kaulavaltimo tai keskimmäisen aivovaltimon M1-segmentin proksimaaliosa) hoidossa siinä missä kumpikaan näistä hoidoista ei ollut selvästi toista parempi distaalisen suuren suonen tukosten (keskimmäisen aivovaltimon M1-segmentin distaaliosa tai M2-segmentti) hoidossa. Lisäksi havaitsimme, että proksimaalisesta suuren suonen tukoksesta selviytyminen ilman merkittävää pysyvää haittaavaa oiretta edellytti mekaanista verihyytymän poistoa. Tukoksen sijainnilla ei ollut merkittävää vaikutusta toimenpiteen tekniseen onnistumiseen. Myöskään takaisinvedettävän stentin valinta ei näytä vaikuttavan tekniseen onnistumiseen tai kliiniseen lopputulokseen. Aivojen veritilavuutta arvioitiin ASPECTS-pisteytyksellä (Alberta Stroke Program Early CT Score). Matalat ASPECTS-pisteet tulovaiheessa ennustivat kookasta infarktia seurantakuvantamisissa ja huonoa kliinistä lopputulosta erityisesti, jos kollateraaliverenkierto oli heikko ja/tai infarktioireisto oli vaikeusasteeltaan kohtalainen tai vakava. Kollateraalikierron tila osoittautui myös tärkeäksi ennustavaksi tekijäksi: Jos potilaan kollateraalikierto oli lähtötilanteessa heikko, kliininen lopputulos oli yleensä huono.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,000 | 0,000 |
| Communication savante | 0,001 | 0,000 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,000 |
| Intégrité de la recherche | 0,000 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,004 | 0,001 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».