Notice bibliographique
Résumé
Artikkeli käsittelee suomen kielen kenties vähiten tutkittua sijaa, instruktiivia. Syynä vähäiseen tutkimukseen lienee instruktiivin status suomen kielen sijana ylipäänsä: sitä on usein luonnehdittu puoliproduktiiviseksi tai ei lainkaan produktiiviseksi ja näin ollen suomen sijataivutukseen varsinaisesti kuulumattomaksi kategoriaksi, jonka käyttö on melko fraasiutunutta. Tällaisista näkemyksistä poiketen tämän tutkimuksen lähtökohtia on muun muassa seuraavien esimerkkien havainnollistama instruktiivin käyttö: (1) Koti on sisustettu afrikkalaisin käsin tehdyin huonekaluin ja paikallisin taide-esinein. (Ilta-Sanomat 25.4.2020) (2) Laitos arvioi itse riskit ja hankkii tarkastuksiin erikoistuneen yhtiön tutkimaan säiliöt sopiviksi katsominsa välein. (Etelä-Suomen Sanomat 30.5.2010) (3) Ruotsalainen talouslehti Dagens Industri julisti tiistain etusivullaan siniristilippu liehuen isoin otsikoin, että ”Suomen teollisuus on meidän”. (Hämeen Sanomat 15.7.2020) Tutkimuksen päätavoitteena on aineistoesimerkein tuettu laadullinen kuvaus suomen nyky-yleiskielen instruktiivin morfologisista ja syntaktisista, osin myös semanttisista ominaisuuksista. Ajatus instruktiivin produktiivisuudesta ylipäänsä on usein kyseenalaistettu, mutta todellisuudessa kyse on niin produktiivisesta ja monitahoisesta muotokategoriasta, että lyhyen artikkelin puitteissa tätä sijaa voi tarkastella vain pääpiirteissään. Kuvaan suhteellisen runsain esimerkein instruktiivin käyttöä yleiskielisiksi tarkoitetuissa nykyteksteissä: sen morfologiaa ja syntaksia sekä tietyiltä osin myös semantiikkaa. Eräistä poikkeavista piirteistään huolimatta instruktiivi paljastuu selväksi sijaksi. Instruktiivin usein kyseenalaistetun produktiivisuuden puolesta puhuvat kiistattomasti esimerkiksi lausekkeet (rakennus on korjattavissa) tavanomaisin rakenteellisin ja taloteknisin keinoin kohtuullisin kustannuksin ja (haitat ovat korjattavissa) tietyin aikavälein toistuvin kansainvälisin näyttelyin. Lisäksi tarkennusta saavat etenkin vallalla olevat käsitykset instruktiivin possessiivisuffiksittomuudesta ja monikollisuudesta. Esimerkiksi agenttipartisiipin yhteydessä tavallisia ovat yleiskielen normijärjestelmän valossa suorastaan välttämättömästi possessiiviset instruktiivimuodot (esimerkiksi sopiviksi katsominsa välein, itse muuttaminsa säännöin, haluaminsa höystein, määrääminsä ehdoin, lausuminsa perustein jne.), joista aiemmat kieliopin kuvaukset eivät ole kertoneet mitään. Tämän seurauksena tällaisia sinänsä täysin produktiivisia taivutusmuotoja eivät toistaiseksi tunnista sen enempää nykyisten suurten tekstikorpusten taustalla olevat analysointiohjelmat kuin tavallisten kielenkäyttäjien avuksi kehitetyt oikeinkirjoituksen tarkistimet. Instruktiivin luvun osalta tutkimus osoittaa, että vaikka instruktiivilla yleensä viitataankin monikollisiin tarkoitteisiin, pohjimmiltaan kyse on komitatiivin kaltaisesta sijasta, jonka sijapäätteen -in sisältämä elementti -i- ei sinänsä itsessään ole monikon tunnus, vaan ainakin synkronisessa katsannossa -in on luvun suhteen ambivalentti sijapääte, jolla voidaan viitata niin yksiköllisiin kuin monikollisiinkin tarkoitteisiin (esimerkiksi isoin otsikoin, omin käsin tai pistotarkastuksin, joka on se pääasiallinen tarkastusmenetelmä) aivan kuten komitatiivillakin (vaimoineen).
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,004 | 0,001 |
| Communication savante | 0,004 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,101 | 0,030 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».