Englannin ja suomen arvioijien käsityksiä ylimmän tason puhumisen osakokeesta
Notice bibliographique
Résumé
Artikkelissa tarkastelemme englannin ja suomen ylimmän tason (YKI 5–6~EVK C1–C2) puhumisen osakoetta ja arvioijien käsityksiä osakokeeseen kuuluvista studiokokeesta ja haastattelusta sekä niissä käytettävistä tehtävätyypeistä. YKIn kaltaisissa tutkintojärjestelmissä käytetään tyypillisesti puhumisen taidon testaamisessa joko haastattelua tai studiokoetta, mutta YKIssä ylimmän tason puhumisen osakokeessa on aina ollut nämä molemmat osat: kielistudiossa suoritettava studio-osa ja kasvokkain tapahtuva haastattelu. Vaikka tutkintojärjestelmän jokaisessa tutkintokielessä on käytetty kyseisiä osia jo vuosia testattaessa ylimmän tason puhumisen taitoa, näihin kahteen osaan ja niiden arviointiin liittyvää tutkimusta ei ole tehty viime vuosina. Luoma (1997) vertaili lisensiaatintutkielmassaan studiokokeen ja kasvokkaisen haastattelun eroja. Vaikka otos oli pieni ja vaikka kyse oli keskitasolla tehdystä kokeilusta, Luoman tulosten mukaan osallistujat saivat lievästi parempia taitotasoarvioita haastattelusta kuin studio-osuudesta (1997,114). Toisaalta tutkimuksessa havaittiin, että osioiden taitotasoarvioiden välinen korrelaatio oli melko korkea (0,85), mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että jos osallistuja sai haastattelusta paremman taitotasoarvion, sai hän yleensä studiostakin paremman taitotasoarvion. (Ks. myös Wiggleswort & O’Loughlin 1993; Stansfield ym. 1990.) Artikkelimme aineisto koostuu englannin ja suomen arvioijille lähetetystä kyselystä, jonka avulla kuvaamme, mitä huonoja ja hyviä puolia arvioijien käsitysten mukaan puhumisen osien arviointiin liittyy, miten laajasti heidän mielestään näiden kahden erillisen osan arvioinnissa voidaan soveltaa puhumisen arviointikriteereitä ja miten hyvin studiokoe ja haastattelu mittaavat osallistujien puhumisen taitoa.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,002 |
| Communication savante | 0,005 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,064 | 0,015 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».