Henkilöturvallisuuden vaaratilanteet Suomen Meripelastusseuran toiminnassa
Notice bibliographique
Résumé
Tämän tutkimuksen keskeinen tavoite oli luoda perusta Suomen Meripelastusseuran toiminnan henkilöturvallisuuden kehittämiselle teoriataustan ja meripelastajien tekemien henkilöturvallisuuden vaaratilannehavaintojen perusteella. Tutkimuksessa huomioitiin myös meripelastajien vaaratilanteiden välttämiseksi tekemiä toimenpide-ehdotuksia. Siinä keskityttiin tarkastelemaan Suomen Meripelastusseuran ydintoiminnoissa eli avustus-, pelastus-, partio- ja etsintätehtävissä havaittuja vaaratilanteita. Näiden lisäksi käsiteltiin vaaratilanteita, jotka oli havaittu päätehtävien suorittamista tukevissa toiminnoissa, kuten siirtoajoissa, koulutustapahtumissa ja alusten telakoinneissa. \n \nTutkimus toteutettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä hyväksikäyttäen. Sen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin ja analysoitiin aineistoa kvantitatiivisesta näkökulmasta, jolloin saatiin numeerista tietoa tutkittavasta asiasta. Toisessa vaiheessa aineistoa kerättiin ja analysoitiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tällöin kyseessä oli meripelastajien kirjaamien henkilöturvallisuuden vaaratilannehavaintojen ja vaaratilanteiden välttämiseksi esittämien toimenpide-ehdotusten kokoaminen ja analysointi. \n \nTutkimus osoitti, että Suomen Meripelastusseuran kaikissa yllä mainituissa toiminnoissa on tapahtunut henkilöturvallisuuden vaaratilanteita. Tapahtumien lukumäärien ja toimintojen suoritusmäärien keskinäinen vertailu osoittaa vaaratilanteita tapahtuneen suhteellisesti eniten pelastus- ja etsintätehtävissä. Vaaratilanteista suurin osa on ollut tilanteita, joissa henkilöturvallisuutta vaarantava tapahtuma on ollut lähellä tapahtua, mutta siltä on kuitenkin vältytty. Suurimman osan kaikista henkilöturvallisuuden vaaratilanteista katsottiin johtuneen joko olosuhdetekijöistä tai inhimillisistä virheistä. Tämän johdosta tulisi vaikeissa olosuhteissa toimimiseen valmistautua entistäkin perusteellisemmin, muun muassa erityisesti turvallisuusnäkökohtia korostavan koulutuksen ja asteittain vaikeampiin olosuhteisiin vietävän harjoittelun avulla. Alusten päälliköiden tilannejohtaminen vaativissa olosuhteissa ja yllättävissä tilanteissa nähtiin myös kehityskohteeksi. Tämän johdosta tutkimuksessa luotiin teoriataustan ja vastausaineiston analysoinnin avulla avustus-, pelastus- ja etsintätehtävien johtamismalli. \n \nInhimillisinä tekijöinä vaaratilanteiden syntyyn katsottiin useimmiten vaikuttaneen meripelastajan varomattomuuden, osaamattomuuden tai huolimattomuuden. Meripelastajien ammattitaidon kehittämiseksi esitettiin tehokkaampien koulutustapahtumien järjestämistä, tiukempaa oppilasvalintaa sekä kokemuksen mukanaan tuomaa pätevöitymistä. Varomattomuuden ja huolimattomuuden katsottiin johtuvan lähinnä väärästä asenteesta. Varomattomuus nousi selkeästi yleisimmäksi henkilöturvallisuuden vaaratilannetta taustoittaneeksi tekijäksi. Tämän johdosta tulisi kiinnittää erityistä huomiota henkilöturvallisuutta korostavaan asennekasvatukseen osana kaikkea toimintaa ja etenkin osana jokaista koulutustapahtumaa. \n \nAsiasanat: meripelastus, meripelastaja, meripelastusalus, henkilöturvallisuus, vaaratilanne, turvallisuuskoulutus
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,004 | 0,001 |
| Communication savante | 0,006 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,005 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,077 | 0,024 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».