Itsenäistä naispolitiikkaa ja puoluepolitiikkaan vaikuttamista : Uudenlaisen kaksoisstrategian määrittelyä Vasemmistonaisten perustamisvaiheessa 1988-1990
Notice bibliographique
Résumé
Tutkin Vasemmistonaisten kaksoisstrategiaa, eli tapaa toimia osana vasemmistolaista puoluetta ja hoitaa sen naisjärjestölliset tehtävät sekä pyrkimyksenä toimia samaan aikaan osana itsenäistä naisliikettä ja muotoilla oman naispolitiikan sisältöjä. Tutkin Vasemmistonaisten perustamista lokakuussa 1990 sekä naisverkoston perustamista edeltävää valmistelutyötä Suomen Naisten Demokraattisessa Liitossa (SNDL) vuosina 1988-1990. Kysyn, miten tässä murroskohdassa erillistä naistoimintaa ja toisaalta uuteen puolueeseen kiinnittymistä perustellaan. Tutkimusajankohtanani suomalainen vasemmistolaisuus oli murroskohdassa, kun kansandemokraattinen liike osapuolitaisteluineen oli tullut tiensä päähän. Vanhan naisliiton lopettamisen ja uuden naisverkoston perustamisen taustalla vaikuttivat vahvasti myös keskustelut, joita käytiin Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) ja Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) toiminnan uudistamisesta perustamalla uusi puolue, Vasemmistoliitto. Tärkeimmät lähteeni ovat SNDL:n ja Vasemmistonaisten Pippuri-lehti, SNDL:n viimeisten liittokokousten materiaalit, vuonna 1988 pidetyn Akanvirtaa uuteen -naisfoorumin materiaalit, Vasemmistonaisten perustavan kokouksen ja sen yhteydessä pidetyn Vastustamaton arki -naisfoorumin ja näitä valmistelevien työryhmien materiaalit sekä toimittamani Vasemmistonaisten 20-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 2010 sekä Sirpa Puhakan kirjoittama kirja Vasemmistoliiton synnystä. Pyrin näyttämään, kuinka SNDL:n ja Vasemmistonaisten keskustelut ovat osa feministisessä liikkeessä käytyjä keskusteluja, erityisesti feminismin toista aaltoa sekä niin kutsutuissa uusissa yhteiskunnallisissa liikkeissä käytyjä keskusteluja ja tapoja toimia politiikassa. Puolueiden naisjärjestöillä on pitkät perinteet Suomessa. Osoitan kuinka Vasemmistonaisten kaksoisstrategia ei ole vain vanhan perinteen jatkamista, vaan sille pyrittiin uuden naisverkoston perustamisvaiheessa antamaan myös uudenlaisia naispoliittisia sisältöjä, joilla pyrittiin myös luomaan uudenlaisia tapoja toimia politiikassa. Toisaalta Vasemmistonaiset näkivät itsensä myös osana pitkää työläisnaisten ketjua ja oman liikkeen historia oli vuonna 1990 läsnä esimerkiksi työläisnaisliikkeen 90-vuotisjuhlina ja historiankeruuprojektina. Kaksoisstrategia ei siis ole muuttumaton, vaan on saanut erilaisia sisältöjä eri aikakausina ja erilaisissa poliittisissa ideologioissa. Suhde erilliseen naistoimintaan on ollut Suomessa ja muualla erityisen jännittynyt vasemmistolaisessa liikkeessä, sillä se rikkoo ajatusta työläisten yhteisestä taistelusta. Erillistä naistoimintaa puolustettiin tutkimusajankohtanani paljon, mutta muunlaisiakin tapoja tehdä naispolitiikkaa puoluepolitiikassa pohdittiin. SNDL:ssä keskusteltiin aktiivisesti siitä, lähtevätkö naiset mukaan perusteilla olevaan Vasemmistoliittoon. Kritiikki miesvaltaista puoluepolitiikkaa sekä ammattiyhdistysliikettä kohtaan oli vahvaa. SNDL asetti mukaan tulolleen uuteen puolueeseen myös selkeät ehdot. SNDL:ssä pyrittiin sen viimeisinä vuosina saamaan naistoiminnalle enemmän arvostusta, jotta sitä ei nähtäisi vain esipoliittisena toimintana. Tämä näkyi pyrkimyksenä tehdä naisliitosta entistä selkeämmin poliittinen naisjärjestö ja myös feministinen diskurssi oli SNDL:n viimeisinä vuosina vahvaa. Feminismin vaikutus näkyi myös uuden naisverkoston valmistelussa ja perustavan kokouksen ja sen yhteydessä pidetyn naisfoorumin sisällöissä.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,000 |
| Communication savante | 0,003 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,031 | 0,004 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».