Kemia ja oppiainerajat ylittävä opetus Suomen lukioiden paikallisissa opetussuunnitelmissa 2021
Notice bibliographique
Résumé
Uusi nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet julkaistiin 2019 ja sen pohjalta laaditut paikalliset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön 1.8.2021 alkaen. Keskeinen muutos edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna on lukio-opintojen uusi rakenne, missä opinnot rakennetaan paikallisesti opetussuunnitelman perusteissa kuvatuista moduuleista opintojaksoiksi. Opintojaksojen muodostamiseen on annettu hyvin vapaat kädet ja onkin mielenkiintoista, miten tätä mahdollisuutta hyödynnetään nyt lukioissa. Oppiainerajat ylittävät opinnot on mainittu opetussuunnitelman perusteissa yhdeksi keinoksi vahvistaa oppimistuloksia ja eheyttää lukiokoulutusta. Tässä tutkielmassa perehdytään erityisesti oppiainerajat ylittävän opetuksen järjestämiseen, ja saatuja tuloksia tarkastellaan oppiainerajat ylittävän opetuksen näkökulmasta. \nTutkielmassa halutaan selvittää, miten eri tavoin kemian oppiaineen opinnot on rakennettu lukioiden paikallisissa opetussuunnitelmissa ympäri Suomen. Tutkielmassa tutkitaan, miten kemian oppiaineen moduulit on rakennettu opintojaksoiksi ja miten eri tavoin kemian oppiainetta yhdistetään muiden oppiaineiden kanssa ja missä yhteyksissä vai yhdistetäänkö ollenkaan. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti oppiainerajat ylittävän opetuksen järjestämistä ja tutkitaan oppiaineiden yhdistämistä (integraatiota) lukiokohtaisissa valinnaisissa opintojaksoissa. Tutkimuksessa vertaillaan lukioita, joissa on luonnontiedelinja lukioihin, joissa ei ole luonnontiedelinjaa. Vertailu kohdistuu lukiokohtaisiin valinnaisiin opintojaksoihin, joissa on yhdistetty kemian oppiaine muihin oppiaineisiin. Tutkimustieto antaa laajan katsauksen Suomen lukioiden kemian opetuksen toteutukseen ja siihen, millaista oppiainerajat ylittävää opetusta järjestetään kemian oppiaineen näkökulmasta. \nTutkimuksen aineisto koostuu 110 paikallisesta lukion opetussuunnitelmasta. Aineisto analysoitiin Webropol-kyselytyökalun avulla, johon vastaukset kirjattiin jokaisen lukion kohdalla itse. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. \nTulosten mukaan yleisin tapa opettaa kemian pakolliset moduulit on opettaa ne yhteisenä 2 op opintojaksona ja toiseksi yleisin tapa on opettaa ne erillisinä 1 op opintojaksoina. Alle viidesosa kemian pakollisen moduulin sisältävistä opintojaksoista on oppiainerajat ylittäviä, joista puolet sisältävät kemian ja fysiikan opintoja ja loput 10 % ovat monipuolisemmin oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja. Aineiston lukioista 99 % järjestää kaikki kemian valtakunnalliset valinnaiset moduulit omina 2 op opintojaksoina. Lukiokohtaisia valinnaisia opintojaksoja, joissa kemian opintoja on yhdistetty muiden oppiaineiden kanssa, tarjoaa 55 % aineiston lukioista. Luonnontiedelinjan omaavissa lukioissa tarjotaan enemmän lukiokohtaisia valinnaisia kemian integraatio-opintojaksoja kuin lukioissa, joissa ei ole luonnontieteiden painotusta. Kemian kanssa yhdistetään eniten biologiaa ja fysiikkaa ja teemoina kestävä kehitys sekä kokeellisuus näkyvät opintojaksoissa. \nMäärällisesti oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja, jotka sisältävät kemian opintoja, on vielä vähän ja monipuolisimmin niitä tarjotaan luonnontiedelinja omaavissa lukioissa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että uuden opetussuunnitelman myötä pakollisia kemian moduuleja on lähdetty yhdistelemään 11 eri oppiaineen kanssa ja lukiokohtaisia valinnaisia kemian opintoja on yhdistetty 10 eri oppiaineen kanssa.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,002 | 0,004 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,006 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,005 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,099 | 0,030 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».