Valkoisen Suomen manifesti: Tampereen valloituksen muistojuhla 1919
Notice bibliographique
Résumé
Suomen sisällissodassa Tampereen taisteluiden merkitys sodan lopputulokselle oli merkittävä. Tampereella, joka oli keskeinen työväenkaupunki, ratkaistiin sisällissota valkoisen osapuolen voitoksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sisällissodan muistamista vuosi Tampereen taisteluiden päättymisen jälkeen järjestetyn Tampereen valtauksen muistojuhlan välityksellä. Tutkimuksessa luodaan kokonaiskuvaa ensimmäisestä Tampereen valloituksen muistojuhlasta. Siinä käsitellään kolmepäiväisiksi muodostuneita juhlallisuuksia, sekä tuodaan esiin niitä toimijoita, jotka toimivat juhlan järjestämisen takana. Tämän lisäksi tutkimus tuo esiin niitä reaktioita, joita juhla aiheutti niin Tampereen kaupungin valtuuston kuin voittaneeseen että hävinneeseen puoleen itsensä samaistavien kuntalaisten keskuudessa. Tampereella pidettiin yllä viholliskuvia ”itsen” ja ”toisen” välillä, ja tutkimuksessa tarkastellaan miten tämä näkyi juhlan vietossa. Juhlan voi katsoa muodostuneen myös tietynlaiseksi poliittiseksi näyttämöksi suojeluskunnalle ja valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheimille ja myös tätä käsitellään tutkimuksessa. Työssä ”tiheän vuoropuhelun” avulla pyritään löytämään vastauksia ja kuvauksia tapahtumista ja tuntemuksista. Kiinnittämällä huomiota sanavalintoihin, toistuviin kielikuviin ja kertomis- tai kirjoittamishetken tilanteisiin voidaan tavoittaa sekä subjektiivisia että kertojille yhteisiä käsityksiä ja emootioita. Tässä työssä luodaan katsaus ilmapiiriin, joka vallitsi Tampereella vuonna 1919 ja miten se heijastui valkoisen Suomen järjestämän Tampereen valtauksen muistojuhlan yhteydessä.\n\nLähdemateriaalina työssä on käytetty Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirjoja, kaupungin valtuutettu, rehtori Kaarlo Tiililän päiväkirjoja, Aamulehteä ja Kansan Sanaa sekä pienempiä lehtiä Suojeluskuntalaisen Lehteä, Sunnuntaitervehdystä ja Työkansaa sekä kertomuksia Tampereen työväenyhdistyksen toiminnasta ja Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuodelta 1919. Keskeistä tutkimuskirjallisuutta ovat Ulla-Maija Peltosen teos Muistin paikat: Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta, yleisteos Sisällissodan pikkujättiläinen, Petri Karosen ja Kerttu Tarjamon toimittama Kun sota on ohi: Sodista selviytymisen ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla, Väinö Voionmaan Tampereen kaupungin historia IV osa: Tampereen uusin historia, Eino Jutikkalan Tampereen historia III, kokoelmateos Tampere 1918 sekä Aapo Roseliuksen väitöskirja Kiista, eheys, unohdus: Vapaussodan muistaminen suojeluskuntien ja veteraaniliikkeen toiminnassa 1918–1944.\n\nTampereen valloituksen muistojuhlalla oli moninaiset vaikutukset Tampereen kaupunkilaisiin. Muistojuhlilla oli voimakas psykologinen vaikutus molemmille osapuolille. Voittaneelle puolelle se mahdollisti sodan voittamisen muistamista, kun se hävinneelle puolelle merkitsi pelkästään katkeraa muistoa vuodentakaisista tapahtumista. Muistojuhlalla oli myös suuri ideologinen merkitys voittaneelle puolelle. Valkoinen Suomi sai rakentaa omaa ideologiaansa juhlien välityksellä, ja suojeluskunnat sekä C.G.E. Mannerheim pystyivät käyttämään juhlia oman asemansa parantamiseen sotien välisessä Suomessa. Juhlien välityksellä vihollisuudet säilyivät kahden kansanosan välillä. Sodan muistaminen ja kansan voimakas jakautuminen kahtia ei mahdollistanut rauhaa, vaan molemmat puolet tunsivat syvää vihaa toisiaan kohtaan. Tampereella järjestetty valloituksen muistojuhla vuonna 1919 ei ollut koko kansan juhla, vaan se oli voittaneen puolen juhla, jolla rakennettiin valkoista Suomea.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,006 | 0,004 |
| Communication savante | 0,003 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,016 | 0,002 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».