Prinsessakakku ja prinssinakki : elintarvikkeiden sukupuolittuneet tuotenimet
Notice bibliographique
Résumé
Tässä tutkielmassa selvitän, mitä sukupuoleen viittaavia tai sukupuolen ilmaisevia tuotenimiä Suomessa myytävissä elintarvikkeissa on, millaisia tuotteita nimetään feminiinisesti ja millaisia maskuliinisesti sekä miksi elintarvikkeita ylipäätään nimetään sukupuolittuneesti. Kandidaatintutkielmani pohjalta oletukseni on, että makeat herkut nimetään korostuneen feminiinisesti ja suolaiset ja ruokaisat elintarvikkeet maskuliinisesti. Hypoteesini on, että tuotenimet motivoituvat pääasiassa tuotteiden kohderyhmän perusteella. \n \nAineistoni koostuu Suomen suurimpien päivittäistavarakauppojen eli S-ryhmän ja Keskon myymälöissä myytävien elintarvikkeiden tuotenimistä. Rajasin aineistoni kaikista kyseisten vähittäistavarakauppojen valikoimiin kuuluvista elintarvikkeiden tuotenimistä. Otin mukaan tuotenimistä ihmiseen viittaavat tuotenimen osat, joiden tarkoituksena on olla keskeinen osa tuotteen imagoa eli inhimillistävää identiteettiä. \n \nTutkimukseni on nimistöntutkimusta kognitiivisen kielitieteen lähtökohdista. Tarkastelen aihetta myös markkinointipsykologian näkökulmasta. Käytän tutkimuksessani semanttis-funktionaalista menetelmää analysoidessani tuotenimien merkityksiä ja funktioita. Viitekehyksenä on sukupuolentutkimus, sillä tuotenimistö ilmentää valta-asetelmia, joita on tarpeellista tiedostaa. Pyrin tutkielmassani tuomaan etenkin kielen seksistisiä käytäntöjä esille. Markkinoinnilla on valtaa kieleen, mutta tuotenimiä eivät koske minkäänlaiset sukupuolineutraalin kielenkäytön ohjeistukset. \n \nOlen luokitellut aineistoni tuotenimet seitsemään ryhmään tuotenimen tyypin perusteella. Näitä ryhmiä ovat etunimet tuoteniminä, etunimen ja sukunimen yhdistelmätuotenimet, feminiini- ja maskuliinijohdoksilla muodostetut tuotenimet, sukulaiset tuotenimissä, ammatit, tittelit ja esikuvat tuotenimissä, leksikaalistuneet elintarvikenimet sekä paikallisuutta ilmaisevat ihmisviitteiset tuotenimet. Nämä tuotenimityypit ovat syntyneet eri tavoin erilaisina aikoina. Aluksi tuotteet nimettiin valmistajan mukaan, nyt käytössä on myös fantasianimiä, joilla ei ole välttämättä mitään yhteyttä tuotteen sisältöön tai laatuun. Tuotteiden nimeäminen on myös analoginen ilmiö. \n \nKaikkien tuotenimien keskeinen tehtävä on tuotteen individualisoimisen ohella tehdä tuotteesta houkutteleva ja edistää sen myyntiä. Tuotenimiksi on siis päätynyt sanastoa, jolla pyritään herättämään positiivisia mielikuvia, miellyttäviä assosiaatioita ja emootioita. Ihminen tulkitsee tuotenimistöä kieliyhteisön jäsenenä mutta myös subjektiivisista lähtökohdistaan, mutta markkinointi pyrkii ohjaamaan tuotenimistöstä syntyviä mielikuvia, oivalluksia, konnotaatioita ja tunteita myyntiä edistävään suuntaan. Tuotenimen sukupuolisuus on yksi markkinointipsykologian hyödyntämä konnotaatio, sillä tehokas markkinointi pyrkii vetoamaan tunteisiin ja jopa vietteihin. \n \nSukupuolikonnotaatio on keskeinen osa tuotteen identiteettiä. Tuoteidentiteetit suunnitellaan tuotteen kohderyhmän mukaan. Suurin osa tuotenimistä on maskuliinisia, sillä maskuliinisen tuoteidentiteetin vetovoimaan luotetaan enemmän kuin feminiinisen, joka kerää helpommin pejoratiivisia merkityksiä. Suomen kielen geneerinen maskuliinisuus näkyy tuotenimistössä, jossa sukupuolta yritetään valjastaa kaupallisiin tarkoituksiin.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,002 |
| Études des sciences et des technologies | 0,004 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,002 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,010 | 0,003 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».