Köyhät, ympäristö vai molemmat ? - Ympäristöasiantuntijoiden näkemyksiä Suomen kehityspolitiikasta
Notice bibliographique
Résumé
Pro gradu -tutkielmassani käsittelen ympäristön roolia Suomen kehityspolitiikassa. Tarkastelun kohteena on syksyllä 2007 julkaistu kehityspoliittinen ohjelma ja siitä syntynyt julkinen keskustelu. Kartoitan työssäni sitä, miten aiemmissa ja nykyisessä ohjelmassa, julkisuudessa sekä ympäristön ja kehityksen asiantuntijoiden keskuudessa määritellään Suomen kehityspolitiikan ympäristönäkökulmaa ja kehitysyhteistyöinstrumentteja. Tärkein käsite työssäni on kestävä kehitys ja tutkimustani avaavina näkökulmina toimivat kehityspolitiikasta käytävä määrittelykamppailu ja politisoituminen.\n\nTutkimukseni tausta-aineisto koostuu kehityspoliittisista ohjelmista, Helsingin Sanomien artikkeleista sekä eduskunnan ajankohtaiskeskustelusta. Primääriaineistoani ovat kymmenen suullista haastattelua. Haastateltavat ovat ympäristön ja kehityksen parissa työskenteleviä virkamiehiä, konsultteja, tutkijoita ja kansalaisjärjestötoimijoita. Tutkimusmenetelmiäni tässä työssä ovat argumenttianalyysi sekä sisällönanalyysi.\n\nAineiston perusteella ympäristö on viime vuosina tullut heikosti huomioiduksi Suomen kehityspolitiikassa. Nykyinen kehityspoliittinen ohjelma nostaa luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi köyhyyden vähentämisen rinnalle. Julkisessa keskustelussa ympäristön nähtiin ohjelmassa syrjäyttävän kestävän kehityksen muut ulottuvuudet, mutta ympäristöasiantuntijat näkivät ohjelman painotukset tervetulleina. Ainoastaan yksi haastateltava koki ohjelman täysin kielteisenä. Ohjelma herätti arvostelua muissakin haastateltavissa sen liiallisen yleisyyden, epäloogisuuden, suomalaisen osaamisen korostamisen sekä omistajuuden ja luonnonsuojelun unohtamisen johdosta.\n\nOhjelman selkeimpinä käytännön tuloksina nähtiin siitä syntynyt laaja julkinen keskustelu ja ympäristöön liittyvät temaattiset hankkeet. Ohjelman toivottiin myös lisäävän kehitystoimijoiden ympäristötietoisuutta sekä kehityspolitiikan yleistä painoarvoa. Toisaalta haastateltavat eivät nähdäkseni uskoneet ohjelman mahdollistavan ympäristöulottuvuuden aitoa integroimista kaikkeen toimintaan. Tähän liittyen budjettitukeen instrumenttina suhtauduttiin epäillen. Haastateltavat näkivät budjettituen olevan tärkeä osa kehitysyhteistyöinstrumenttien valikoimaa, mutta suurin osa halusi sen painoarvon pysyvän pienenä. Tutkimustulokseni on, että budjettituki ei toistaiseksi tarpeeksi huomioi ympäristöä, mutta sen kehittäminen on tärkeää kumppanimaiden omistajuuden vahvistamiseksi.\n\nHaastateltavat ihmettelivät köyhyyden vähentämisen ja ympäristön suojelun vastakkainasettelua, mutta myönsivät, että näiden yhdistäminen ei poliittisten päätösten tasolla ole aina helppoa. Ratkaisuina näiden kahden yhdistämiseen kehitysyhteistyössä nähtiin pohjoisen ja etelän väliset kumppanuudet, avun kokonaisvaltaisuus, koulutus, ympäristösopimukset ja ?tulot, hallinnon vahvistaminen, vaikutusten arvioinnit sekä tutkimus. Vastauksien perusteella ympäristön huomiointia kehitysyhteistyössä koskevat samat ongelmat kuin muitakin kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Kestävän kehityksen ulottuvuudet eivät siis ole irrotettavissa toisistaan vaan ne edistyvät tai taantuvat yhdessä. Haastateltavat muistuttivat, että perustavia kehitysongelmia ei ratkaista vain kehityspolitiikan keinoin. Kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan johdonmukaisia, globaalia tasa-arvoa lisääviä ratkaisuja kaikilla politiikan aloilla.\n\nAsiasanat:kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö, kehitysyhteistyöinstrumentit, budjettituki, kestävä kehitys, määrittelykamppailu
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,001 |
| Communication savante | 0,004 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,069 | 0,020 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».