Nuorten osallisuuden kehittäminen VarmaStartti -hankkeessa
Notice bibliographique
Résumé
Opinnäytetyö toteutettiin VarmaStartti -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen toimintamalli, valmennuspolku nuorelle sosiaalisen vahvistamisen, sujuvan arjen, terveydentilan tarkastelun ja oman osaamisen tunnistamisen avulla kohti koulutusta. Osallisuus on kuulumista johonkin, vaikuttamista omaan elämään ja palveluihin. Osallisuutta edistäessä tulee kiinnittää huomiota erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjittyihin nuoriin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nuorten osallisuutta asiakaslähtöiseen opiskelu- ja työelämäpolkuun. Opinnäytetyön metodologisena lähestymistapana oli palvelumuotoilu, koska siinä korostui asiakas- ja käyttäjäkeskeisyys. Palvelumuotoilun mukaisesti aluksi selvitettiin asiakasymmärrys. Avointen haastattelujen avulla kartoitettiin nuorten (n=6) kokemuksia osallisuudesta VarmaStartti -hankkeessa. Lisäksi tuloksia syvennettiin työntekijöiden (n=4) toteuttamalla nykytilan kartoituksella, Mitä tiedämme nyt-menetelmällä. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisesti ja tuloksena saatiin asiakasymmärrys, jonka perusteella kuvattiin kolme asiakasprofiilia. Asiakasprofiilit nimettiin Itsetunnon rakentajaksi, Oman koulutusalan pohtijaksi ja Ammattiin suuntaajaksi. Profiilien perusteella yhteiskehittämisen menetelmien avulla kolmessa työpajassa kuvattiin profiileille palvelupolut. Yhteiskehittämisen menetelminä käytettiin muun muassa Bonon hattuja sekä erilaisia ideointityöpajoja. Työpajoihin osallistui nuoria ja hankkeen työntekijöitä. Jokaisessa palvelupolussa oli yhdeksän palvelutuokiota. Palvelupoluissa korostui kullekin profiilille tyypilliset yksilölliset piirteet. Palvelutuokion tavoitteessa korostunut nuorten osallisuuteen motivointi valittiin kirjallisuuskatsauksen aiheeksi. Katsauksen tarkoitus oli kuvata, miten motivointi tukee nuorten osallisuutta. Tutkimuskysymys oli, miten motivointi tukee nuorten osallisuutta aiemman tutkimustiedon mukaan. Kirjallisuuskatsaus tehtiin Medic, Melinda, Arto, Cinahl, Cochrane, Google Scholar ja Oula-Finna tietokannoista. Tutkimuksia valikoitui kymmenen, joille tehtiin näytön asteen ja laadun arvioinnit. Tutkimuksista saatu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Tuloksina saatiin kuusi alaluokkaa: luottamus ja rohkaisu, kuulumisen tunne, sosiaaliset yhteydet, rutiinit, kustannukset ja aika sekä motiivit. Alaluokista ryhmiteltiin vielä kaksi pääluokkaa tarveperusteinen toiminta sekä tukea antava yhteisöllinen ilmapiiri, jotka kuvasivat nuoren osallisuutta vahvistavia motivoinnin menetelmiä. Osallisuutta vahvistavan palvelupolun konseptointi perustui asiakasymmärryksestä ja työpajojen tulosten perusteella kehitettyihin palvelupolkuihin ja kirjallisuuskatsauksen tuloksiin. Kehittämisessä keskityttiin nuoren osallisuutta vahvistavan palvelupolun suunnitteluun, jota voitiin hyödyntää hankeen asiakkaina olevien nuorten kanssa työskennellessä. Palvelupolussa osallisuutta vahvistavilla menetelmillä tuettiin nuoren osallisuuden toteutumista koulutuspolun aikana. Palvelupolku oli merkityksellinen nuoren osallisuuden tukemiselle ja osallisuuden tunteen muotoutumiselle ja kokemukselle. Osallisuuden vahvistamisen palvelupolun implementoinnin suunnittelu käytäntöön tapahtui Ottawa-mallin mukaisesti. Osallisuutta vahvistavan palvelupolun kehittämisellä vastattiin opinnäytetyön tavoitteeseen. Osallisuuden mahdollistaminen ja sen kehittäminen olivat keskeistä hankkeen asiakastyössä. Johtopäätöksenä todettiin, että nuorten osallisuuden vahvistaminen edisti heidän hyvinvointiaan ja tuki heitä urapoluilla, mikä vahvisti myös nuoren yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,003 | 0,004 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,002 |
| Communication savante | 0,009 | 0,006 |
| Science ouverte | 0,002 | 0,005 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,004 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,060 | 0,023 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».