Siirtoja työelämän pelilaudalla. Suomen Cosmopolitanin työelämä- ja koulutusjuttujen diskurssia.
Notice bibliographique
Résumé
Tutkielma käsittelee Suomen Cosmopolitanin ensimmäisen ilmestymisvuoden työelämä- ja koulutusaiheisen aineiston diskursseja. Siinä tutkitaan, millaisin diskurssein Suomen Cosmopolitanin työelämä- ja koulutusjutut rakentavat kuvaa työelämästä ja naisen asemasta siinä, sekä pohditaan, miten nämä diskurssit toimivat ja millaista sukupuoli-ideologiaa ne rakentavat ja välittävät. Työn teoreettisia lähtökohtia ovat feministinen tiedotustutkimus, erityisesti naistenlehtien tutkimus, ja kriittinen diskurssianalyysi. Tärkeimpiä feminististä tiedotustutkimusta edustavia lähteitä ovat Teresa de Lauretisin analyysi populaarikulttuurimedioista sukupuoliteknologioina, Ellen McCrackenin, Jennifer Scanlonin ja Janice Winshipin kuvaukset naistenlehtien kytkeytymisestä kuluttamiseen ja mainontaan, Marjorie Fergusonin antropologinen analyysi naistenlehtien toimimisesta feminiinisyyden kultin vahvistajina sekä Angela McRobbien tutkimus, jossa hän analysoi nuorten tyttöjen lehtien tapaa muokata ja välittää feminiinisyyden kulttuuria. Kriittisen diskurssianalyysin soveltamisessa keskeisimpänä lähtökohtana ovat Norman Faircloughin määritelmät ja erittelyt. Tutkimusaineistona ovat Suomen Cosmopolitanin ”Työ & koulutus” osaston sisältämät jutut huhtikuusta 1999 huhtikuuhun 2000. Analyysin kohteena ovat tekstien lisäksi kuvat. Erityisen tarkasti tutkielmassa kuvataan lokakuun 1999 Cosmopolitanin työelämä- ja koulutusaiheisten juttujen analyysi. Tutkielman analyysiosassa lasketaan, mitkä diskurssit esiintyvät aineistossa useimmin hallitsevina. Siinä eritellään myös, kuinka paljon jutuissa on naistenlehtiä tutkimuskirjallisuuden perusteella perinteisesti hallinneita kulutuksen ja feminiinisyyden kulttuurin diskursseja, kuinka paljon muita diskursseja niissä on sekä miten kaikki nämä diskurssit toimivat teksteissä ja kuvissa ideologisesti. Feminiinisyyden kulttuurin diskursseiksi nimetään tutkimuskirjallisuuden perusteella kauneuden, muodin, romantiikan ja perhe-elämän diskurssit. Aineiston hallitsevin diskurssi on rationalistisen hyötyajattelun diskurssi eli asioiden tarkasteleminen siitä näkökulmasta, miten suurta hyötyä esimerkiksi jokin teko tuottaa työntekijälle. Tämä on yllättävä tutkimustulos, sillä rationalistinen hyötyajattelu ei kuulu tutkimuksissa kuvattuun naistenlehtien perinteiseen sisältöön. Toiseksi yleisin on kauneuden diskurssi, kolmanneksi yleisin muodin diskurssi. Sitten seuraavat psykologian, kulutuksen, huumorin, romantiikan, pätevyyden, terveyden tai sairauden, perhe-elämän ja (työntekijän) oikeuksien diskurssi, pelin metaforinen diskurssi, feminismin diskurssi, seikkailun diskurssi ja juorun diskurssi. Naistenlehtien perinteisistä diskursseista yleisimpiä ovat siis kauneuden ja muodin diskurssi. Romantiikan ja perhe-elämän diskurssi ovat harvinaisempia. Rationalistisen hyötyajattelun, kauneuden ja muodin diskurssien keskeinen asema aineistossa kertoo siitä, että Suomen Cosmopolitanin työelämä- ja koulutusaiheisissa jutuissa työpaikat esitetään näyttämöinä tai pelilautoina, joilla toimivien työntekijöiden täytyy osata käyttäytyä oikein ja näyttää oikealta, jotta he menestyisivät työelämän pelissä. Työelämässä toimivien naisten työn sisältöön ei kiinnitetä huomiota, vaan tärkeiksi esitetään juuri ulkoiset seikat, kuten pukeutuminen, joihin voidaan vaikuttaa kuluttamalla eli esimerkiksi ostamalla uusia muodikkaita vaatteita. Cosmopolitan keskittyy keskenään kilpaileviin yksilöihin ja vaikenee työelämän rakenteista sekä laajemmista ongelmista.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,004 | 0,002 |
| Communication savante | 0,008 | 0,004 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,047 | 0,010 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».