Joukkuevoimistelun eriytyminen suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi kilpaurheiluksi
Notice bibliographique
Résumé
Joukkuevoimistelu on vähäisestä julkisesta näkyvyydestään huolimatta harrastajamäärältään yksi Suomen suosituimmista tyttöjen ja naisten urheilulajeista. Se on Suomen voimisteluliiton suurin laji. Joukkuevoimistelu on ainutlaatuinen ilmiö, sillä se on Suomessa syntynyt, kokonaan naisten organisoima urheilulaji, joka on levinnyt kansainvälisesti. Lajia on sen suosiosta riippumatta tutkittu todella vähän ja varsinkin yhteiskuntatieteellinen tutkimus loistaa poissaolollaan. Ilmiön ainutlaatuisuus tekee siitä kuitenkin mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Joukkuevoimistelun tutkimus tarjoaa uutta arvokasta tietoa paitsi lajista itsestään, myös suomalaisesta liikuntakulttuurista ja naisten yhteiskunnallisesta asemasta. Tässä tutkielmassa tarkastelen joukkuevoimistelun eriytymistä suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi kilpaurheilulajiksi. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena historialli-sesta näkökulmasta. Tutkielma etenee kronologisessa järjestyksessä 1800-luvun lopulta aina 2010-luvun lopulle. Viitekehyksenä käytän Hannu Itkosen luomaa erittelyä suomalaisen liikuntakulttuurin seuratoiminnan kausista. Peilaan suomalaisen naisvoimistelun ja myöhemmin joukkuevoimistelun kehitysvaiheita seuratoiminnan kausien tunnusmerkkeihin. Joukkuevoimistelu polveutuu terveysihanteita ja luonnollista liikuntaa korostaneesta suomalaisesta naisvoimistelusta. Naisvoimistelu organisoitui jo 1800-luvun lopussa ja vuonna 1896 perustetusta Suomen Naisten Voimisteluliitosta tuli Suomen ensimmäinen liikunnan keskusjärjestö. Suomalaista naisvoimistelua kehitettiin 1900-luvulla kolmessa liitossa: Suomen Naisten Liikuntaliitossa (SNLL), Työväen Urheiluliiton (TUL) naistoimikunnassa ja ruotsinkielisessä Finlands Svensk Gymnastikförbundissa (FSG). Suomalaisessa naisvoimistelussa suhtauduttiin kilpailuun pitkään kielteisesti, kunnes 1940-luvulla aloitettiin TUL:n johdolla kilpailutoiminta. Tämän kilpailumuodon nimeksi tuli joukkuevoimistelu. 1990-luvulle asti joukkuevoimistelua toteutettiin ja kehitettiin kussakin liitossa erikseen, eikä lajin parissa ollut liittojen välistä yhteistyötä. Vuonna 1991 tapahtui ratkaiseva muutos, kun ensimmäiset yhteiset SM-kilpailut pidettiin. Vuonna 1994 naisvoimisteluliitot yhdistyivät, ja Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat (SVoLi) ry:n perustaminen päätti yli 70 vuoden eripuran. Tästä eteenpäin joukkuevoimistelun kehitys on ollut vauhdikasta. Kansainvälinen toiminta alkoi suomalaisten aktiivisuuden ansiosta vuonna 1996 ja ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 2000. Joukkuevoimistelun ja sitä edeltäneen suomalaisen naisvoimistelun historia noudattaa melko tar-kasti seuratoiminnan kausien piirteitä. Nykymuotoinen joukkuevoimistelu voidaan nähdä eriyty-neen kauden tuotoksena, sillä se muotoutui yhdeksi urheilulajiksi vasta 1990-luvun SM-kilpailujen ja liittojen yhdistymisen myötä. Joukkuevoimistelu on eriytynyt urheilulajiksi, jossa kilpaillaan ja harjoitellaan huippu-urheilun omaisesti kansainvälisellä tasolla. Laji on kehittynyt kansainvälisten vaikutteiden ja muiden voimistelulajien myötä vieden sitä poispäin naisvoimiste-lun alkuperäisistä periaatteista ja arvoista. Lajin suosion ja suurten harrastajamäärien myötä myös lajin sisällä on tapahtunut eriytymistä, ja nykyään Suomessa voi kilpailla kolmella eri sar-jatasolla 8-vuotiaista yli 16-vuotiaisiin.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,002 | 0,002 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,002 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,003 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,011 | 0,001 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».