Suomen poliittinen yhteisö maahanmuuttaneiden kunnanvaltuutettujen puheessa
Notice bibliographique
Résumé
Kansainvälinen muuttoliike haastaa olemassa olevat poliittiset yhteisöt ja niiden määritelmät joka puolella maailmaa. Myös Suomessa on maahanmuuton seurauksena käyty keskustelua poliittisen yhteisön luonteesta ja maahanmuuttaneiden asemasta yhteisössä. Tässä tutkimuksessa tarkastelen, millaisena Suomen poliittinen yhteisö näyttäytyy maahanmuuttaneiden kunnallispoliitikkojen puheessa. Päätutkimuskysymykseni on, millaisia mahdollisuuksia ja rajoja käsitykset Suomen poliittisesta yhteisöstä muodostavat maahanmuuttaneiden kunnanvaltuutettujen puheessa. Aineistonani on yhdeksän kunnallispolitiikassa toimivan maahanmuuttaneen litteroidut teemahaastattelut. Haastateltavista suurin osa on asunut Suomessa jo lähes kymmenen vuotta tai pidempään. He toimivat useiden eri puolueiden parissa eri puolilla Suomea ja ovat vakiinnuttaneet asemansa politiikassa. Luen aineistoani yhtenä näytteenä maahanmuuttaneiden kunnanvaltuutettujen puheesta ja analysoin sitä diskurssianalyyttisella otteella. Ymmärrän Suomen poliittisen yhteisön sellaisena ihmisten yhteenliittymänä, jossa suurin osa asioista päätetään julkisen intressikamppailun kautta. Poliittisen yhteisön luonne rakentuu diskursiivisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Se, millaiset diskurssit nousevat hegemonisiksi, kertoo myös siitä, millä tavoin maahanmuuttaneet asemoituvat Suomen poliittiseen yhteisöön. Esioletuksenani on, että haastateltavani ovat ulkomailla asuessaan tai perheensä vaikutuksen vuoksi oppineet sellaisia tapoja katsoa poliittista yhteisöä, jotka poikkeaisivat koko ikänsä Suomessa asuneen poliitikon näkemyksistä. Toisaalta oletan, että käsitykset myös heijastelevat olemassa olevia diskursseja Suomen poliittisesta yhteisöstä. Jäsennän aineistosta nousevia diskursseja sosiologisten yhteisöteorioiden avulla. Teoriat olen jakanut paikallisyhteisöllisiin, kasvokkaista vuorovaikutusta korostaviin teorioihin, kulttuurin ensisijaisuutta korostaviin teorioihin ja monikulttuurisuutta tai hybridisyyttä painottaviin teorioihin. Diskurssianalyysini on teoriasidonnaista. Tutkimuksessani paikallistan kaksi hegemonista Suomen poliittista yhteisöä määrittelevää diskurssia: paikallisyhteisöllisyyden diskurssin ja suomalaisuuden diskurssin. Paikallisyhteisöllisyyden diskurssi rakentaa yhteisön kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja samalla maantieteellisellä alueella elämisen varaan ja puolustaa paikallisyhteisön, yleensä kunnan, itsemääräämisoikeutta. Suomalaisuuden diskurssissa yhteisö rakentuu jaetun poliittisen toimintakulttuurin varaan, joka konkretisoituu ahkerana työntekona, verojen maksamisena ja tarkemmin määrittelemättömänä ”suomalaisuutena”. Tämä kulttuuri on mahdollista oppia ja omaksua osaksi omaa identiteettiä. Hegemonisten diskurssien lisäksi aineistossa esiintyy haastajan asemassa monikulttuurinen diskurssi, joka perustaa yhteisön demokratialle ja keskustelulle. Sen hahmottelema yhteisö on luonteeltaan muuttuva ja prosessinomainen. Monikulttuurisen diskurssin yhteisö on eräänlainen mahdollisuushorisontti, jonka kautta yhteiskunnan muutokseen kaikkien on mahdollista vaikuttaa. Tämä diskurssi jää kuitenkin ennen kaikkea suomalaisuuden diskurssin varjoon. Aineistoni antaa lisäksi viitteitä diskurssista, joka perustaa Suomen poliittisen yhteisön etniselle ja olemukselliselle suomalaisuudelle ja sulkee siten ulos maahanmuuttaneet. Diskurssin käytännön seuraus on rasismista puhumisen vaikeus. Vaikuttaa siltä, että suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa ei ole tilaa rasismin vastustamiselle. Tutkimukseni perusteella Suomen poliittinen yhteisö voidaan nähdä maahanmuuttaneen kannalta avoimena kahdella tavalla. Ensinnä jäsenyys mahdollistuu samassa tilassa elämisen ja ihmisiin tutustumisen kautta. Toiseksi suomalainen poliittinen toimintakulttuuri on jokaisen omaksuttavissa. Suomen poliittisen yhteisön luonteesta käydään kuitenkin koko ajan määrittelykamppailua, jossa yhteisö halutaan perustaa joko dialogille ja muutokselle tai etniselle ja olemukselliselle suomalaisuudelle.\n\nAsiasanat:monikulttuurisuus, maahanmuutto, maahanmuuttaja, kunnallispolitiikka, politiikka, poliittinen yhteisö, kulttuuri, yhteisö, kuuluminen, ylirajaisuus, Suomi, paikallinen, poliittinen osallistuminen
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,001 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,000 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,006 | 0,000 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule tête enseignante, pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».