Huumorin kääntäminen viittomakielelle näytelmässä Ideaparkki
Notice bibliographique
Résumé
TIIVISTELMÄ \n \nLehtinen, Niina & Niemelä, Sanni. Huumorin kääntäminen viittomakielelle näytelmässä Ideaparkki. Diak Länsi, Turku, kevät 2011, 37 sivua, 2 liitettä. \nDiakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK). \n \nOpinnäytetyön päätavoitteena oli kääntää suomenkielisiä humoristisia ilmaisuja suomalaiselle viittomakielelle sekä tarkastella tekemiämme käännösratkaisuja huumorin välittämiseksi. Käännöstyön lisäksi työn tarkoituksena oli saada tietoa siitä, onko erilaisten huumorin keinojen kääntämiselle olemassa tiettyä käännösstrategiaa. \n \nKäännöstyö pohjautui Markku Hattulan käsikirjoittamaan näytelmään Ideaparkki. Aineistona käytettiin käsikirjoituksesta poimittuja humoristisia ilmaisuja, aiempaan opintojaksoon tekemäämme viittomakielistä käännöstä näytelmästä sekä humorististen ilmaisujen hiottuja viittomakielisiä käännöksiä. \n \nKäännösprosessin aikana analysoitiin lähdetekstiä ja käännettiin teksti viittomakielelle. Kääntämisessä sovellettiin eri käännösteorioiden osia. Käännöstä analysointiin ja muokattiin lähdetekstin muutosten myötä, sillä käsikirjoitus muuttui ensimmäisen käännöksen jälkeen. Ensimmäisen käännöksen pohjalta tulkattiin Ideaparkki-näytelmä viittomakielelle Tarvasjoen kesäteatterissa kesällä 2010. \n \nNäytelmässä esiintyneet huumorin keinot poimittiin käsikirjoituksesta ja niistä valittiin kolme keinoa lähempään tarkasteluun. Aineisto jaoteltiin luokkiin suomen kielen kielellisten huumorin keinojen mukaan: huono suomi, monimerkityksisyys ja loppusoinnut. Luokittelun tarkoituksena oli havainnollistaa, kuinka suomenkielisiä huumorin keinoja on mahdollista kääntää viittomakielelle. Huumorin kääntäminen on tilannekohtaista, joten käännösratkaisumahdollisuuksista huolimatta humoristisia ilmaisuja käännettäessä tulee aina ottaa huomioon vastaanottaja ja hänen tarpeensa. \n \nAsiasanat: viittomakieli, kääntäminen, huumori
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,002 | 0,003 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,007 | 0,003 |
| Communication savante | 0,010 | 0,006 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,005 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,004 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,156 | 0,058 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».