Suomi toisena kielenä -opiskelijan ammatillinen kielitaito
Notice bibliographique
Résumé
Tutkimus sijoittuu toisen kielen oppimisen ja suomi toisena kielenä (S2) -tutkimuksen kenttään. Työssä tar-kasteltiin ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien käsityksiä, kokemuksia ja odotuksia ammatillisen suomen kielen taitonsa kehittymisestä ja kielitaidon riittävyydestä työelämään siirryttäessä. Näitä käsityksiä tarkasteltiin uusien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän arviointikriteerien valossa. Tavoitteena oli selvittää, millaisen suomen kielen taidon oletetaan riittävän työelämässä ravintola- ja puhtauspalvelualoilla, miten opiskelijat itse kokevat kielitaitonsa kehittymisen ja riittävyyden ja kuinka ammatillisen kielitaidon kehittymistä voitaisiin parhaiten tukea. Maahanmuuttajien ja muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden määrä ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa on erityisesti viime vuosina kasvanut nopeasti. Tämän ryhmän ammatillisen kielitaidon kehittyminen ja sitä kautta pääsy työmarkkinoille on sekä yksilöiden itsensä että yhteiskunnan kannalta tärkeä ja ajankohtainen tutkimuskohde. Tutkimusaihetta on taustoitettu yhteiskunnallisella viitekehyksellä, jossa on kuvailtu ammatillisen koulutuksen reformin sekä ammatillisten suomi toisena kielenä opetussuunnitelmien vaikutusta maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Teoreettinen viitekehys on muodostettu ammatillisen kielitaidon, kielitietoisen opetuksen sekä monilukutaidon käsitteiden avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineistoa varten haastateltiin 24:ää toisen asteen ammatillista perustutkintoa opiskelevaa aikuista maahanmuuttajaa. Aineiston analyysin menetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulosten perusteella opiskelijoiden käsitykset ammatillisesta kielitaidostaan ja opetussuunnitelmiin kirjatut kielitaitotavoitteet vastaavat toisiaan melko hyvin. Näistä muodostuvan kuvan voi päätellä vastaavan kielitaidon tarpeita työelämään siirtymisen vaiheessa kyseisillä aloilla. Opiskelijat kokivat kielitaitonsa riittävän työelämän tilanteissa, vaikka kokonaisuudessaan oma suomen kielen osaaminen koettiin vielä vajavaiseksi. Opiskelijat kaipasivat tukea ammatillisen kielitaidon lisäksi myös peruskielitaidon ja kieliopin opiskeluun. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että työelämän kielitaito olisi hyödyllistä ottaa maahanmuuttajien kieliopintoihin jo nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Ammatillisen kielitaidon nostaminen opetussuunnitelmissa nykyistä selkeämmin osaksi ammatillista kompetenssia sekä vuorovaikutustilanteiden lisääminen opintoihin ja työelämäjaksoille edistäisi kielen oppimista. Kielitietoisten käytänteiden kehittäminen ja juurruttaminen osaksi ammatillisen koulutuksen opetusta ja ohjausta voisi edistää ammattikielen oppimisen edellytyksiä merkittävästi,
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,003 | 0,005 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,005 | 0,004 |
| Bibliométrie | 0,004 | 0,004 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,006 |
| Communication savante | 0,000 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,006 | 0,006 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,025 | 0,012 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».