Vanhempien mielenterveysongelmien yhteys astmaa sairastavan lapsen astmalääkeadherenssiin Suomessa
Pourquoi ce travail est dans la base
Une base qui oublie comment elle a trouvé un travail ne peut pas être vérifiée. Voici les voies qui ont admis celui-ci.
Notice bibliographique
Résumé
Tiivistelmä \nTiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta \nKoulutusohjelma: Sosiaalitieteiden koulutusohjelma \nOpintosuunta: Väestötiede \nTekijä: Nina Jokirinne \nTyön nimi: Vanhempien mielenterveysongelmien yhteys astmaa sairastavan lapsen astmalääkeadherenssiin Suomessa \nTyön laji: Maisterintutkielma \nKuukausi ja vuosi: 03/2022 \nSivumäärä: 67 \nAvainsanat: \nlapsen astma \nastmalääkeadherenssi \nlääkehoitoon sitoutuminen \nmielenterveysongelmat \nOhjaaja tai ohjaajat: Heta Moustgaard, Elina Hiltunen, Pekka Martikainen \nSäilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto \nMuita tietoja: \nTiivistelmä: \nHeikko astman lääkehoitoon sitoutuminen eli astmalääkeadherenssi on yhteiskunnalle kallista ja yksilötasolla se aiheuttaa tarpeetonta toimintakyvyn heikkenemistä sekä kärsimystä. Allergia ja astma ovat suomalaislasten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia, ja arviolta viidenneksellä astmaa sairastavista lapsista on heikko astmalääkeadherenssi. Vastuu lapsen lääkehoidosta on vanhemmilla, mutta aiemman tutkimuksen perusteella äidin mielenterveysongelmat heikentävät lapsen astmalääkeadherenssia. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia eikä kaikissa tutkimuksissa ole yhteyttä havaittu. Aiempaa tutkimustietoa on niukasti esimerkiksi isien mielenterveysongelmien yhteydestä lapsen astmalääkeadherenssiin. Lisäksi aihetta on tutkittu lähinnä Yhdysvalloissa pienillä aineistoilla. \nTässä tutkimuksessa selvitetään, onko vanhempien mielenterveysongelmien ja lapsen astmalääkeadherenssin välillä yhteyttä. Lisäksi selvitetään, selittävätkö muut lapseen ja perheeseen liittyvät tekijät tätä yhteyttä. Viimeiseksi selvitetään, onko vanhempien mielenterveysongelmien ja lapsen astmalääkeadherenssin välinen yhteys erilainen demografisilta ominaisuuksiltaan ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaisten perheiden lapsilla. \nTutkimuksen aineisto perustuu Tilastokeskuksen keräämään kokonaisaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen rekisteriaineistoon erityiskorvausoikeuksista sekä lääkeostoista. Tutkimuksessa selvitettiin sellaisten 1-13-vuotiaiden suomalaislasten astmalääkeadherenssia, jotka olivat saaneet astmalääkkeiden ensimmäisen erityiskorvausoikeuden vuosien 1995 ja 2017 välillä (N=83 483). Lasten astmalääkeadherenssia seurattiin erityiskorvausoikeuden saamista seuraavien kahden kalenterivuoden ajalta. Astmalääkeadherenssia mitattiin lääkeostomäärinä sekä hoitavien ja kaikkien ostettujen astmalääkkeiden lääkesuhteena. Vanhempien mielenterveysongelmia mitattiin psyykenlääkeostoina lapsen astmalääkkeiden erityiskorvausoikeuden alkamisvuonna. Analyysimenetelmänä käytettiin Poissonin regressioanalyysia. \nEnsimmäisinä seurantavuosina lasten hyvän astmalääkeadherenssin osuus on lääkeostomäärinä mitattuna 56 prosenttia, jos vanhemmilla ei ole mielenterveysongelmia. Vastaava osuus lääkesuhteena mitatulle astmalääkeadherenssille on 92 prosenttia. Lasten hyvän astmalääkeadherenssin osuus on pienempi toisina seurantavuosina ja silloin, kun vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Erot astmalääkeadherenssissa kaventuvat toisina seurantavuosina niiden lasten välillä, joiden vanhemmilla on tai ei ole mielenterveysongelmia, koska hyvän astmalääkeadherenssin osuus pienenee enemmän niillä lapsilla, joiden vanhemmilla ei ole mielenterveysongelmia verrattuna lapsiin, joiden vanhemmilla niitä on. Vanhempien mielenterveysongelmien sekä lasten astmalääkeadherenssin välillä havaitaan siis yhteys siten, että niiden lasten hyvän astmalääkeadherenssin suhteellinen riski on pienempi, joiden vanhemmilla on mielenterveysongelmia verrattuna lapsiin, joiden vanhemmilla niitä ei ole. Yhteys säilyy, vaikka huomioidaan lasten ja perheiden demografisia sekä sosioekonomisia tekijöitä. Yhteys ei ole erilainen demografisilta ominaisuuksiltaan tai sosioekonomiselta asemaltaan erilaisten perheiden lapsilla. Tulokset ovat hyvin samanlaisia astmalääkeadherenssin eri mittaustavoilla sekä kummankin seurantavuoden osalta. \nTutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Tutkimus tuotti myös lisätietoa vanhempien mielenterveysongelmien yhteydestä lapsen astmalääkeadherenssiin suomalaisessa kontekstissa ja isän mielenterveysongelmien yhteydestä lapsen astmalääkeadherenssiin. Tutkimuksen perusteella koko perheen tilanteen huomioiminen lapsen astmaa hoidettaessa on tärkeää.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,002 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,001 |
| Communication savante | 0,000 | 0,000 |
| Science ouverte | 0,003 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,100 | 0,003 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découle