Diagnostisten lääkeaineiden hyödyntäminen työelämässä : Kyselytutkimus rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutetuille optikoille
Notice bibliographique
Résumé
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni optikko hyödyntää työssään rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeus on muuttanut optikoiden työnkuvaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden asetuksen (564/1994) mukaan näöntutkimuksen ja piilolinssisovituksen yhteydessä optikon tulee tutkia sekä arvioida silmien terveydentilaa koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisesti. Aihe on ajankohtainen, sillä rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden koulutusta on järjestetty nyt jo yli seitsemän vuotta ja se on edelleen saanut aikaan muutoksia optikoiden koulutuksessa sekä työnkuvassa. Tämän lisäksi optometrian tutkintoohjelma käy läpi akkreditointiprosessia. Näillä tekijöillä on vaikutusta esimerkiksi opintosuunnitelmaan. Opinnäytetyön perusteella lukija saa käsityksen optikon rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta sekä optikoiden mielipiteistä, valmiuksista ja kokemuksista diagnostisten lääkeaineiden käytöstä. Teoriaosuudessa käsitellään optikoiden koulutusta, lainsäädäntöä, lääkehoitoon, työhön liittyvää etiikkaa ja optikoiden rajattuun lääkkeenmääräämiseen kuuluvia diagnostisia lääkeaineita. Suomen Optometrian Ammattilaiset ry (SOA) toimi opinnäytetyön yhteistyökumppanina ja kyselyn välittäjänä kohderyhmälle. \n \n \n Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti sähköisen kyselylomakkeen muodossa joulukuun 2018 ja tammikuun 2019 vaihteessa. Kohderyhmänä oli rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutetut optikot. Kysely luotiin E lomake -alustalle ja vastaukset analysoitiin siihen yhteensopivalla SPSS-ohjelmalla. Kyselyyn osallistui 95 vastaajaa, mutta valideja vastauksia jäi kaiken kaikkiaan 91 kappaletta. Kyselyyn osallistuneista yli puolet (55%) oli saanut rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden perusopinnoissaan ja hieman pienempi vastaajamäärä (45 %) oli saanut oikeuden täydennyskoulutuksen kautta. Tutkimuksessa eroteltiin diagnostisten lääkeaineiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Tuloksista selvisi, että diagnostisia lääkeaineita hyödynnetään työelämässä vähän. Vastaajista 56 % arvioi, ettei käytä lainkaan diagnostisia lääkeaineita työssään. Suurimmaksi käyttämättömyyden syyksi korostui rahallinen puoli. Vastaajien mielestä näöntutkimuksesta pitäisi veloittaa enemmän diagnostisten lääkeaineiden käytön yhteydessä. Ajanpuute osoittautui olevan toiseksi suurin syy käyttämättömyydelle. Koulutuksen myötä työnkuva on vastaajien mukaan muuttunut entistä vaativammaksi ja stressaavammaksi, mutta se on samalla tuonut uusia mahdollisuuksia tarkempaan silmien terveydentilan tutkimiseen. Opinnäytetyö antaa myös pohjaa koulutuksen uudistamiselle. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että lääkeaineiden hyödyntäminen tulee jatkossa todennäköisesti vaatimaan muutoksia optikkopalveluiden tarjonnassa sekä alan mainonnassa.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,001 |
| Communication savante | 0,002 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,009 | 0,002 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».