Ne niin sanotut "pestuumarkkinat" : palkollisten pestuutapahtumat sanomalehdissä ja muistitiedossa vuosina 1880 - 1920
Notice bibliographique
Résumé
Pestuumarkkinat pohjauituvat keskiaikaan, jolloin Ruotsin ja Suomen yhteisen ajan varsinaiset palkkaussäännöt luotiin. Kyseessä oli patriarkaalinen tapa ja pestuumarkkinoita vietettiin vielä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Erityisesti Hämeen ja Savon alue oli kuuluisa pestuutapahtumistaan, joissa niitä pidettiin paljon. Tilaisuus sijoittui yleensä syyskuun ja lokakuun vaihteeseen ja tarkempi pitoajankohta vaihteli paikkakunnittain. Pestuumarkkinoiden pääasiallinen tarkoitus oli toimia isäntien ja palkollisten välisenä kohtauspaikkana, jossa isännät pestasivat piiat ja rengit vuodeksi palvelukseensa. Pestisopimuksen vahvistukseksi palkolliselle annettiin pestiraha. Pääasiallisena lähteenäni olin käyttänyt Historiallisen sanomalehtikirjaston sanomalehtiä (n=511). Toissijaisena lähteenäni hyödynsin Kansanperinteen arkiston muistitietoäänitteitä (n=58). Pro gradu -tutkielman aikarajaus sijoittuu vuosiin 1880 – 1920. Tutkin miten pestuumarkkinoista kerrottiin ja millaiseen sävyyn pestaustilaisuudesta kirjoitettiin sanomalehdistössä. Selvitin niin ikään, menettivätkö pestaustapahtumat alkuperäisen pestausluonteensa vai muuttuivatko ne huvittelu- ja myyntitilaisuuksiksi. Tutkin myös pestuutapahtumien levinneisyyttä. Lisäksi työssä havainnollistetaan vuoden 1865 palkkaussäännön sekä pestuumarkkinoiden välistä yhteyttä ja pyritään selventämään millaiset isännät ja palkolliset pestuutilaisuuksissa kävivät. Pestuutapahtumia pidettiin laajoilla alueilla Suomessa ja sitä kohtaan esitettiin paljon kritiikkiä. Arvostelua herätti se, että tietyillä paikkakunnilla tilaisuus sijoittui sunnuntaille jumalanpalveluksen aikaan. Niin ikään pestaustoiminnan harjoittamista kirkon läheisyydessä kritisoitiin. Kritiikkiä aiheuttivat edelleen järjestyshäiriöt, joista juoppous nousi kaikkein huomattavimmaksi. Lisäksi pestuutilaisuuksissa harjoitettiin myynti- ja huvittelutoimintaa paikkakuntakohtaisesti. Työväenlehdistössä pestuumarkkinoita pidettiin orjamarkkinoina ja pestuutapahtumat liittyivät sosialistisissa sanomalehtikirjoituksissa palkolliskysymykseen, joka sisälsi voimassa olleen vuoden 1865 palkkaussäännön sekä palkollisten oloihin liittyneet asiat. Palkkaussääntö tulisi poistaa, sillä se rajoitti palkollisten elämää ja asetti heidät isäntien määräysvallan alaiseksi. Sanomalehtiaineistossa toivottiin tilaisuuden lakkauttamista tai edes sen siirtämistä arkipäiväksi. Tilanne johti siihen, että pestuumarkkinoita yritettiin lopettaa monilla eri paikkakunnilla – tuloksetta.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,001 |
| Communication savante | 0,001 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,000 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,019 | 0,002 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».