Yxi, iocu ja se NP:n tarkenteina Mikael Agricolan kääntämässä Uudessa testamentissa
Notice bibliographique
Résumé
Tutkielmassa selvitetään, miten Agricola käyttää sanoja yxi, iocu ja se substantiivilausekkeen tarkenteina vieraiden kielten artikkelien tapaan. Aineistona on kaksi tekstiotetta Agricolan kääntämästä Uudesta testamentista (Se Wsi Testamenti = WT): toinen teoksen alusta Matteuksen evankeliumista ja toinen loppupuolelta, 1. kirjeestä Timoteukselle. WT on käännetty kreikkalaisen alkutekstin sekä latinalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten käännösten pohjalta, joista kielistä germaanisissa saksassa ja ruotsissa on pitkälle kieliopillistuneet artikkelit, ja perinteisesti Agricolan on katsottu käyttävän tarkenteita niiden vastineena. Tässä työssä tarkastellaan, onko tarkenteiden läsnäolo ja poisjättö selitettävissä yksin lähtötekstiuskollisella käännöstavalla vai onko Agricolaa ohjannut myös käsitys hänen aikansa puhutulle suomelle ominaisesta tarkenteenkäytöstä. Analyysissä kartoitetaan ensinnäkin tarkenteellisten NP:iden frekvenssi, mikä osoittaa tarkenteiden olevan kirjeessä selvästi yleisempiä kuin evankeliumissa. Tarkenteenkäytön motivaatiota tutkitaan toisaalta vertaamalla Agricolan käännöksen tarkenteellisia ja tarkenteettomia NP:itä hänen lähtöteksteihinsä ja toisaalta analysoimalla, millaisissa viittauksissa tarkenne esiintyy ja millaisissa ei. Lähtökieliin vertailu näyttää, että silloin kun WT:n pohjateksti on paikannettavissa, tarkenteiden esiintyminen ja poisjäänti on useimmiten yhdistettävissä sen malliin. Keskimäärin joka neljännessä tapauksessa Agricola kuitenkin toimii vastoin pohjatekstinsä mallia. Viittausten tyypin analyysi osoittaa, että evankeliumissa tarkenteiden esiintyminen painottuu kieliopillistumisen alkuvaiheille tyypillisiin yhteyksiin ja poisjäänti pitemmälle kieliopillistuneisiin. Näin on etenkin epämääräisen tarkenteen yxi kohdalla, joka esiintyy ainoastaan nk. esittelyrakenteessa ja jää muista yhteyksistä pois lähimmän lähtökielen mallista riippumatta. Määräistä tarkennetta Agricolalla on taipumus käyttää etenkin anaforisissa ja muissa spesifeissä viittauksissa. Kirjeessä selkeää linjaa tarkenteidenkäytölle ei hahmotu. Tarkenteesta iocu todetaan, että se vastaa selvimmin germaanista epämääräistä artikkelia sellaisissa myöntölauseiden NP:issä, joilla ei viitata. Näiden tulosten pohjalta todetaan, että evankeliumissa viittauksen tyyppi on lähes yhtä tärkeä tarkenteenkäyttöä selittävä tekijä kuin pohjateksti ja että evankeliumin käännös on ilmeisesti lähempänä 1500-luvun puhekieltä kuin kirjeen, jonka kaavoihin sovittamattoman tarkenteenkäytön arvioidaan olevan sanasanaisemman kääntämistavan tulosta. Näin ollen esitetään, että 1500-luvun puhutussa suomessa on todennäköisesti käytetty tarkennetta yxi esittelyrakenteessa ja tarkennetta se demonstratiivisten käyttöjen ohella etenkin anaforisissa viittauksissa, mihin kategorioihin Agricolan tarkenteiden esiintymät evankeliumissa painottuvat.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,001 |
| Communication savante | 0,004 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,073 | 0,027 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».