Lähileipä -lähellä leivottua vai lähellä paistettua. Lähileipä kuluttajien määrittelemänä.
Notice bibliographique
Résumé
Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähiruoka on noussut mukaan suomalaiseen ruokakeskusteluun. Helmikuussa 2012 julkaistiin maa- ja metsätalousministeriön tilaama Lähiruokaselvitys, joka toimi vuonna 2013 aloitetun lähiruokaohjelman pohjana. Nyt lähiruokaohjelma on yksi maamme ruokapoliittisista kärjistä ja sen tavoitteet on asetettu vuodelle 2020 asti. Samaan aikaan lähiruokakeskustelun kanssa Suomen leipomoteollisuus on kohdannut uusia haasteita muuttuvien markkinoiden ja kulutustottumuksien myötä. Vähittäistavarakauppojen paistopisteet ovat yleistyneet räjähdysmäisesti ja suomalaisten leivänkulutus on kääntynyt entistä enemmän tuontileipään. Vuonna 2014 joka viides Suomessa ostettu leipä oli valmistettu Suomen rajojen ulkopuolella. Onko leipomoteollisuus tippumassa lähiruokabuumista vai onko lähileivälle olemassa oma lähiruoasta poikkeava määritelmä? Tämän tutkimuksen tarkoituksena on löytää lähileivälle kuluttajien antama määritelmä ja verrata sitä lähiruoan määritelmään. Lisäksi halutaan selvittää kuluttajien leivän ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ja mietitään tuntevatko kuluttajat saavansa tarpeeksi tietoa ostamastaan tuotteesta.\n\nMaa- ja metsätalousministeriön lähiruokaohjelmassa lähiruoka määritellään paikallisruokana, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka kulutetaan sekä markkinoidaan omalla alueella. Suomen elintarviketeollisuusliitto ETL ja Suomen juhlarahasto Sitra puolestaan määrittelevät lähiruoan Suomessa tuotettuna ruokana. Lähiruoka -termin sisältöä on tutkittu myös kuluttajien näkemysten kautta. Kuluttajat mieltävät lähiruoaksi Suomessa alle 100 kilometrin säteellä ostopaikasta valmistetun ruoan. Koska tämän tutkimuksen tarkoituksena on löytää kuluttajien antama määritelmä lähileivälle, toteutettiin tutkimuksessa informoitu lomakehaastattelu. Haastatteluun vastasi 108 kuluttajaa eri puolilta Suomea. Vastaajista puolet oli naisia ja puolet miehiä. Lähileipämäärittelyn lisäksi kuluttajia pyydettiin arvioimaan leivän ostopäätökseen vaikuttavia erinäisiä tekijöitä oman kuluttamisen perusteella. Haastattelulla selvitettiin myös kuluttajien tuntemuksia tuotetietojen riittävyydestä.\n\nToteutetun lomakehaastattelun myötä lähileivälle saatiin muodostettua oma käsite. Lähileipänä koetaan Suomessa suomalaisista raaka-aineista valmistettu leipä, joka on tuotettu noin 100 kilometrin säteellä ostopaikasta. Samalla lähileipä tukee oman alueensa työllisyyttä ja edistää oman alueen taloutta. Leivän ostamisen kannalta tärkeimmäksi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi nousi leivän maku. Myös kotimainen valmistaja vaikutti kuluttajien ostopäätöksiin erittäin paljon, mikä on lähileivän tulevaisuuden kannalta positiivista. Toisaalta leivän varsinainen valmistuspaikka tarkistettiin harvoin, koska kotimaisen valmistajan uskottiin valmistavan kaikki tuotteensa Suomessa. Tämä kertoo kuluttajien luottamuksesta tuottajiin ja tarkkojen pakkausmerkintöjen hyödyllisyydestä. Myös vapaaehtoisilla pakkausmerkinnöillä oli huomattava vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin. Toteutetun tutkimuksen myötä voidaan positiivisesti olettaa lähileivällä olevan asiakaskuntaa Suomessa ja mahdollisuuksia menestyä. Myös nykyisten elintarviketietojen antaminen voitiin todeta riittäväksi, vaikkakin lisätietoja kaivattiin esimerkiksi jauhojen alkuperästä.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,002 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,004 | 0,004 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,005 | 0,003 |
| Bibliométrie | 0,004 | 0,003 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,005 |
| Communication savante | 0,000 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,007 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,004 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,219 | 0,247 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».