Baltian maiden elintarvikkeiden ulkomaankauppa
Notice bibliographique
Résumé
Euroopan unioniin liittyy muutaman vuoden sisällä maita, joissa maatalouden osuus kansantaloudesta ja työllisyydestä on suurempi kun vanhoissa EU-maissa. Tulevissa jäsenmaissa työn tuottavuus maataloudessa on selvästi heikompi kuin nykyisissä. Eräs kehityspiirre on, että liittyvien maiden maatalouden tuotantomäärät ovat alentuneet 1990-luvulla. On siis näköpiirissä, että EU:iin on liittymässä maita, joiden maataloustuotanto tulee suotuisten hintasuhteiden vallitessa kasvamaan. Maatalouden työvoiman tarve tulee puolestaan pienenemään ja samalla tuottavuus paranee. Tämä koskee myös Baltian maita, jotka ovat Suomen maa- ja elintarviketalouden kannalta tärkeitä maantieteellisen läheisyyden sekä varsinkin Viron ja Suomen välisten vilkkaiden kauppasuhteiden takia. Suomen markkinat ovat luonnollista toiminta-aluetta Baltian maissa sijaitseville elintarvikeyrityksille, ja toisaalta Baltian markkinat tarjoavat suomalaisyrityksille luonnollisen toiminta-alueen. Tiedot käyvät ilmi Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) julkaisemasta tutkimuksesta. Tutkija Ari Peltoniemen laatimassa selvityksessä tarkastellaan elintarvikkeiden ulkomaankaupan kehitystä, kauppapolitiikan erityispiirteitä sekä Venäjän talouskriisin vaikutuksia Baltian maissa. Baltian maiden elintarviketaloudet ovat integroituneet asteittain EU:n markkinoihin. EU:n ja Baltian maiden välinen vuonna 1995 voimaan astunut vapaakauppasopimus käsitti teollisuustuotteiden yleisen vapaakaupan, mutta elintarvikevientiä unionin alueelle rajoitettiin tariffikiintiöiden sekä laatu- ja hygieniakriteerien muodossa. Baltian maiden elintarviketeollisuuden uudistusten myötä vuoden 1998 jälkeen yhä useammat yritykset ovat saaneet EU:lta elintarvikkeiden vientilupia. EU on myös poistanut osalta kiintiösopimuksen alaisilta elintarvikkeilta tulleja ja lisännyt Baltian maiden kiintiöitä mm. meijerituotteiden EU-viennille. Baltian maiden talouskasvu riippuu pienille avotalouksille ominaisella tavalla ulkomaankaupan kehityksestä. Venäjän kriisin eräs seuraus näissä maissa oli yritysten suuntautuminen enenevästi unionin sisämarkkinoille. Tämä puolestaan on edellyttänyt kilpailukyvyn kohentamista. Elintarvikekaupan rakenne on Baltian maissa perinteisesti muodostunut pääasiassa tuonnista EU:n alueelta ja viennistä entisen Neuvostoliiton alueelle. Virossa ja Latviassa elintarvikkeiden vientikauppa on selviytynyt Venäjän kriisistä paremmin kuin Liettuassa. Tämä johtuu siitä, että Baltian maista maatalousvaltaisimpana Liettua on myös ollut riippuvaisin Venäjän ja muiden IVY-maiden kaupasta. Jälleenviennin osuus on kaikkien Baltian maiden elintarvikeviennissä suuri. Valtaosa jälleenviennistä on välityskauppaa Venäjälle. Esimerkiksi vuonna 1998 Viron jälleenviennin sisältävästä elintarvikeviennistä 40 % suuntautui Venäjälle, mutta ilman jälleenvientiä vain 17 % elintarvikeviennistä oli Venäjän-vientiä. Baltian maiden keskinäinen elintarvikekauppa on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1997 alkaen, jolloin näiden maiden välinen vapaakauppasopimus laajennettiin koskemaan myös elintarvikkeita. Suomen ja Baltian maiden välinen elintarvikekauppa on pysynyt koko 1990-luvun ajan Suomelle hyvin ylijäämäisenä. Suomen ja Viron välinen kauppa on jakautunut useisiin tuoteryhmiin, ja volyymi on moninkertainen muihin Baltian maihin verrattuna. Viro oli vuonna 1998 Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani elintarvikekaupassa yli 8 prosentin osuudella Suomen elintarvikkeiden kokonaisviennistä. Latvian että Liettuan osuus Suomen elintarvikkeiden kokonaisviennistä jäi alle prosenttiin. Pääosa kansainvälisestä kaupasta käydään rakenteeltaan ja kehitystasoltaan samantyyppisten maiden kesken. Siihen kuuluu yleensä samankaltaisten tuotteiden yhtäaikainen vienti ja tuonti, ns. ristikkäiskauppa. Baltian maiden elintarvikekaupassa EU:n ja Suomen kanssa ristikkäiskaupan osuus on ollut kasvussa. Tämä heijastaa osaltaan Baltian maiden kehitystason nousua. Suomen ja Viron välisessä elintarvikekaupassa ristikkäiskaupan osuus ylitti 20 prosentin rajan vuonna 1998. Suomen elintarvikkeiden ristikkäiskauppa muiden Baltian maiden kanssa kasvoi vuodesta 1997 noin 10 prosenttiyksikköä, mutta silti osuus on alle 14 %. Erityisesti pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden ristikkäiskauppa on Baltian alueelle suuntautuneiden investointien kasvun ansiosta lisääntynyt. Lihan ja maitotuotteiden ristikkäiskauppa on lähes olematonta, sillä niiden kauppa painottuu vientiin Suomesta Baltian maihin. Liha- ja kalajalosteissa sekä hedelmissä ristikkäiskauppaa käydään sitä vastoin vilkkaasti. Tulevaisuudessa Baltian maat osana EU:n yhteismarkkinoita lisäävät todennäköisesti varsinkin maito- ja meijerituotteiden sekä naudan- ja sianlihan vientiä unionin alueelle. Tämä puolestaan nostaa kyseisten elintarvikkeiden ristikkäiskaupan osuutta ulkomaankaupasta.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,006 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,079 | 0,024 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».