Haastattelututkimus ammattimuusikoiden näkemyksistä liittyen taiteen hyödyntämiseen
Notice bibliographique
Résumé
Tämä pro-gradu työ tarkastelee sitä, miten ammattimuusikot näkevät taitelijan, erityisesti säveltaitelijan, roolin yhteiskunnassa, jossa taidetta ja kulttuuria oletetaan hyödynnettävän. Tavoitteena oli etsiä muusikoiden omia näkemyksiä muusikkouden ja säveltaiteen kentän muutoksista taiteen hyödyntämisen suhteen. Yhteiskunnassa lisääntynyt markkinakeskeisyys on tuonut mukanaan keskustelun taiteen hyödyllisyydestä. Taidetta oletetaan voivan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja hoivatyössä, terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Sen halutaan tuovan hyvinvointia, terveyttä ja talouskasvua. Taidetta ei siis enää nähdä pelkästään itsessään arvokkaana toimintana, vaan rinnalle ovat nousseet välinearvo ja hyötynäkökulma. Tutkimusta varten on haastateltu yhdeksää Konserttikeskus ry:n puitteissa toimivaa ammattimuusikkoa. Konserttikeskus ry järjestää koulu- ja päiväkotikonsertteja ympäri Suomen ja kasvatuksellisuus on sen toiminnan määräävä tekijä eli tuotettavat esityksetkin palvelevat tätä päämäärää. Haastatellut muusikot ovat kaikki freelancereita tai yrittäjiä ja jakautuvat periaatteessa kolmeen musiikin päägenreen: klassiseen, pop/jazz ja kansan musiikkiin. Sosiologi Pierre Bourdieun teorian käsitteet, kuten kenttä, pääomat, habitus ja kentällä tapahtuvat kamppailut antavat välineet aineiston jäsentämiseksi. Bourdieun teoriassa taiteella ja kulttuurilla on korostunut merkitys koko yhteiskunnan tasolla ja hänen ajatteluaan leimaa vahvasti taiteen ja rahan, tai luovuuden ja kaupallisuuden välinen kahtiajako. Bourdieun mukaan juuri taiteen ja kulttuurin kentällä taistelujen merkitys korostuu, sillä kulttuurin välittäminen ja taloudellinen hyödyntäminen edellyttää suhteellista yksimielisyyttä siitä, mitkä tuotteet ja minkälainen pääoma ovat arvokkaita ja kuka saa olla kentän jäsen. Kentällä näytetäänkin tällä hetkellä käyvän kamppailua taiteen autonomisuuden ja potentiaalisen välinearvon välillä. Osa taitelijoista liputtaa soveltavan taiteen puolesta ja osa vaatii taiteelle vapautta kaikesta määritellyksi tulemisesta. Työssä pohditaan sitä, miten taiteelle annetut muut tehtävät eli sen soveltava käyttö muuttaa musiikin kenttää ja muusikkoutta. Se näkyy mm. muusikon työn haasteiden lisääntymisenä, uudenlaisten osaamistarpeiden, kuten asiakaslähtöisyyden, tuotteistamisen ja vuorovaikutustaitojen, esiin nousuna. Muusikoita haastetaan soveltamaan osaamistaan uusissa ympäristöissä ja uudenlaisille yleisöille. Musiikin kentällä kiivainta muutos vaikuttaa olevan klassisen musiikin alakentällä, jonka tulevaisuudesta klassista musiikkia edustavat haastateltavat ovat huolissaan. Klassinen musiikki vaikuttaa menettäneensä perinteisen etuasemansa muihin alakenttiin nähden, kun uudet yhteisöllisyyden, osallistavuuden ja saavutettavuuden tuulet puhaltavat ja yleisöllä, musiikin kuluttajalla, on entistä enemmän valtaa päättää eri musiikkilajien keskinäisistä suhteista.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,004 | 0,002 |
| Communication savante | 0,007 | 0,004 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,005 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,071 | 0,025 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».