Hyvinvoiva työyhteisö työhyvinvointisuunnitelmalla
Notice bibliographique
Résumé
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kainuun keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston työyhteisön sairaanhoitajien työhyvinvointia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työhyvinvointia voitaisiin edistää ja sen myötä laatia osastolle työhyvinvointisuunnitelma osallistavia menetelmiä hyödyntäen. Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus. Toimintatutkimuksen valinta tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmäksi oli perusteltua, koska toimintatutkimuksen tarkoitus on synnyttää toimintaa, joka pohjaa nykyisiin käytäntöihin mutta pyrkii tulevaisuudessa muuttamaan niitä. \nEnsimmäisen syklin tarkoituksena oli selvittää henkilöstön tämänhetkistä työhyvinvointia. Mitä on henkilökunnan kokema tämänhetkinen työhyvinvointi? Työhyvinvoinnin nykytilaa kartoitettiin Hyvän työpaikan kriteerit-kyselyn avulla. Hyvän työpaikan kriteerit pohjautuvat suomalaiseen työhyvinvoinnin tutkimuskirjallisuuteen, aiemmin laadittujen hyvien työpaikkojen kriteeristöjen tarkasteluun ja hyödyntämiseen sekä amerikkalaiseen magneettisairaala-ajatteluun. Kriteerien tarkoituksena on herättää ajattelua työilmapiiristä, työhyvinvoinnista ja kriteerit ovat apuväline työyhteisöjen kehittämiseen omatoimisesti. Aineiston analysointi tapahtui tilastollisesti kuvaavalla analyysilla. Saadut tulokset auttoivat täsmentämään työhyvinvoinnin kehittämisen tarvetta osastolla. \nToisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla mikä edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Mitkä tekijät edistävät järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen mukaan työhyvinvointia? Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tehtiin, jotta tutkittavaa aihetta voitaisiin ymmärtää kattavammin aiheesta aiemmin tehdyn tutkimuksen perusteella. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti eli teorialähtöisesti, jolloin analyysiä ohjaa luokittelurunko, joka pohjaa aiempaan tietoon. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tuloksissa työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat asiantuntijuuden kehittäminen, työn palkitsevuus, kollegiaaliset suhteet ja osallistava johtaminen. Kirjallisuuskatsauksen tulokset vahvistivat Hyvän työpaikan kriteerit-kyselystä nousseita kehittämisen tarpeita. \nKolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata työhyvinvointisuunnitelma työyhteisön kanssa. Mitä sisältää osallistavin menetelmin laadittu työhyvinvointisuunnitelma? Työhyvinvointisuunnitelman kuvaamiseen hyödynnettiin Learning Cafe-menetelmää. Learning Cafe on menetelmänä yksinkertainen ja siinä keskitytään valittujen teemojen ja kysymysten ratkaisuun ryhmässä. Keskeistä menetelmässä on hyödyntää osallistujien omia kokemuksia ja asiantuntijuutta. Tilaisuudesta muodostunut aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kehittämiskohteiksi muodostuivat työyhteisötaidot, työn ja työajan organisoinnin kehittäminen, osaamisen kehittäminen, johtajuus ja esihenkilötyö sekä palkitsevuus. \nNeljännen syklin tarkoituksena oli henkilöstön kanssa kuvata käyttöönotto- ja arviointisuunnitelmat sekä vakiinnuttaa toimintaa. Miten toteutetaan osallistavin menetelmin laadittu työhyvinvointisuunnitelman käyttöönottosuunnitelma? Käyttöönottosuunnitelman kehittämisessä hyödynnettiin mukaillen Ottawa-mallia. Toimintaympäristön arviointiin käytettiin Kainuun keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle vuonna 2021 tehtyä työelämän laadun (QWL) pulssikyselyn tuloksia. Learning Cafe- tilaisuudessa pohdittiin käyttöönottoa estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä koottiin yhdessä työhyvinvointisuunnitelman käyttöönottosuunnitelma.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,000 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,001 |
| Communication savante | 0,005 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,035 | 0,011 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».