Monikieliset käytänteet korkea-asteen suomi toisena kielenä -oppituntien vuorovaikutuksessa
Notice bibliographique
Résumé
Tutkielmani aiheena ovat opiskelijoiden monikieliset käytänteet korkea-asteen suomi toisena kielenä -oppitunneilla. Monikielisyys ja sen tukeminen ovat viime aikoina nousseet keskeiselle sijalle suomi toisena kielenä -opetuksessa ja koulutuksessa laajemminkin. Opiskelijoiden kielten oppitunneilla hyödyntämiä monikielisiä käytänteitä ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi juuri tutkittu. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millaisia monikielisiä käytänteitä korkea-asteen suomen kielen oppituntien vuorovaikutuksessa esiintyy? 2. Milloin monikielisiä käytänteitä oppitunneilla esiintyy ja miksi? 3. Mitä monikieliset käytänteet kertovat osallistujistani ja heidän kielenoppimisestaan? Lähestyn monikielisiä käytänteitä teoreettisesti translanguagingin eli limittäiskieleilyn näkökulmasta, joka nostaa keskiöön yksilön monikielisen repertoaarin kokonaisuutena. Tässä tutkimuksessa käytän limittäiskieleilyn käsitettä kuvaamaan myös monikielisten yksilöiden dynaamista ja kielirajat ylittävää vuorovaikutusta (ks. esim. García 2009, Li 2018). Teoreettisena taustana tutkimuksessani toimii myös dialoginen teoria kielestä ja vuorovaikutuksen rakentumisesta. Koska tutkimukseni sijoittuu luokkahuoneeseen, on sen olennaisena kehyksenä myös oppitunnin vuorovaikutuksen institutionaalisuus. Keräsin aineistoni etnografisesti havainnoimalla S2-oppitunteja. Aineisto koostuu oppitunneilla kirjoittamistani kenttämuistiinpanoista, oppituntien video- ja äänitallenteista sekä osallistujien haastatteluista. Vuorovaikutusaineiston analyysini nojaa Linellin (1998) käsityksiin vuorovaikutuksen rakentumisesta sekä oppituntien vuorovaikutuksen institutionaalisuuteen. Limittäiskieleilyn jaottelin kieleen ja vuorovaikutukseen kohdistuvaksi mukaillen Nikulan ja Mooren (2016, 2019) luokittelua. Haastatteluaineistoa analysoin sisällönanalyysin keinoin teemoitellen. Aineistossani kieleen kohdistuvaa limittäiskieleilyä esiintyy tilanteissa, joissa on tarpeen puhua kielestä. Kieleen kohdistuva limittäiskieleily on oppitunneilla tavallista, ja se onkin kielenoppimisen kontekstissa pitkälti pakollista. Vuorovaikutukseen kohdistuva limittäiskieleily taas on tavallisinta aiheeltaan yksinkertaisissa opettajajohtoisissa osioissa, ja se on luonteeltaan vapaaehtoisempaa. Vuorovaikutukseen kohdistuva limittäiskieleily oli tyypillistä vain tietyille opiskelijoille, ja sitä hyödynnettiin esimerkiksi vastaamisessa, jossa se mahdollisti suomen harjoittelun ja samalla oman vastauksen sujuvan ilmaisemisen vuorovaikutuksen häiriintymättä. Monikielisten käytänteiden tarkastelu valotti myös kielenoppimisprosessia. Suomen kielen pienikin lisääntyminen oppitunneilla kertoo kielenoppimisesta ja siitä, että opiskelijat ovat ottaneet käyttöönsä uusia kielellisiä resursseja. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa monikielisen pedagogiikan suunnittelussa. Tutkimuksen tarjoama tieto opiskelijoiden limittäiskieleilykäytänteistä voi myös auttaa opettajia suhtautumaan oppijoiden monikielisiin käytänteisiin ja tukemaan opiskelijoiden monikielistä kieltenoppimista.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,003 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,036 | 0,010 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».