Multimodaaliset resurssit viittomakielisten oppilaiden suomen kielen tunnilla : neksusanalyyttinen tutkimus
Notice bibliographique
Résumé
Tutkin maisterintutkielmassani välityskeinoja ja multimodaalisuutta erään kuurojenkoulun 6–9-luokkalaisten viittomakielisten suomi toisena kielenä -oppitunneilla. Ensikieleltään viittomakielisille oppilaille suomen kieli on ensimmäinen kirjoitettu kieli, joten sen merkitys heidän elämässään on suuri, ja suomen kielen hallinta vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen. Tutkimuskysymyksissäni kysyn, mitä resursseja eli välityskeinoja suomi toisena kielenä -oppitunneilla on käytössä. Analysoin erityisesti, mitä välityskeinoja on käytössä taulutyöskentelyn toiminnossa, jossa opettaja on luokan etuosassa ja johtaa opetustilannetta taulun läheltä samalla, kun oppilaat istuvat pulpeteissaan. Pohdin myös, millaista muutosta tutkimusprosessin aikana on syntynyt esimerkiksi oppilaiden suhteessa suomen kieleen. Tutkimukseni pohjautuu etnografiseen ja neksusanalyyttiseen aineistonkeruumenetelmään. Aineistonani on etnografiseen tapaan videonauhoitteita, muistiinpanoja, joitakin valokuvia ja ryhmän tuottamaa materiaalia oppitunneilta sekä opettajien haastatteluja. Analysoin aineistoa neksusanalyysin keinoin eli kartoitan siitä syklejä, joista selvitän erityisesti välityskeinoja. Sivuan lyhyesti myös muun muassa diskursseja. Neksusanalyysin kanssa linkittyvä välitteinen diskurssianalyysi (VDA) on tärkein osa tutkimuksen teoreettista taustaa: sen mukaan kaikki sosiaalinen toiminta toimijoiden kesken on välitteistä eli välittyy jonkin välineen ja kanavan kautta. Myös multimodaalisuus eli monikanavaisuus ja luokkahuonevuorovaikutus näkyvät tutkimuksessani. Viittomakielisten kielenoppimiseen ja -opetukseen liittyvää tutkimusta on tehnyt Suomessa esimerkiksi Tapio (2013) nimenomaan neksusanalyysin ja välitteisen diskurssintutkimuksen välinein, mutta viittomakielen ja -kielisyyden tutkimus on kokonaisuudessaan vielä verrattain vähäistä. Tutkimuksessani olen saanut selville, että tunneilla käytetyt resurssit jakautuvat ensinnäkin psykologisiin resursseihin, kuten suomalaiseen viittomakieleen ja suomen kieleen, sekä teknisiin resursseihin, kuten suomen kieltä välittäviin älytauluun, tussitauluun, taulutietokoneeseen ja älypuhelimeen. Taulutyöskentelyssä huomion kiinnitti erityisesti se, että suomen kieltä analysoivassa tilanteessa oppilaiden käyttämä kanava oli sormitus, jolla suomen kielen erilaiset sijamuodot pystyy välittämään visuaalis-gesturaalista kanavaa pitkin. Tutkimusprosessin aikana syntyneet tai käynnistyneet muutokset kypsyvät vähitellen, mutta tapa, jolla oppilaiden itse tuottamaa suomen kieltä analysoitiin tunnilla, ohjaa heitä kielen piirteiden ja merkitysten itsenäiseen pohdintaan ja analyysiin. Tutkimustani olisi mielenkiintoista jatkaa esimerkiksi vertailemalla suomenkielisessä ja viittomakielisessä luokassa käytettäviä resursseja tai havainnoimalla viittomakielisen opetuksen eri oppiaineissa käytettäviä resursseja. Myös visuaalisten tai visuaalis-gesturaalisten resurssien käyttäminen oppimateriaaleissa olisi hyödyllinen askel eteenpäin viittomakielisessä opetuksessa – myös suomi toisena kielenä -opettajien koulutuksessa voitaisiin nostaa esiin visuaalis-gesturaalisen viestinnän etuja opetuksessa.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,003 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,033 | 0,009 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».