Suomi matkalla Naton jäsenyyteen? 2000-luvun keskustelu ja sen taustaa
Notice bibliographique
Résumé
Tutkin pro gradu – työssäni Suomessa 2000 -luvulla käytyä keskustelua Natosta ja Suomen mahdollisesta liittymisestä sen jäseneksi. Jäsenyydestä on keskusteltu lähes koko 2000-luvun ajan. Vuosien kuluessa keskusteluun osallistuvien henkilöiden joukko on laajentunut ja asiasta on voitu puhua aiempaa suorasukaisemmin. Varsinkin aluksi keskustelua käytiin itse keskustelusta, mutta myöhemmin alettiin puhua enemmän myös itse Naton jäsenyydestä. Työssä on seurattu käytyä keskustelua julkisuudessa esitetyissä puheenvuoroissa, eduskunnassa, tiedotusvälineissä sekä kirjallisuudessa. Tiedotusvälineissä on raportoitu käytyä keskustelua ja sen lisäksi otettu itse kantaa pääkirjoituksessa. Sanomalehdistä etenkin Helsingin sanomien aktiivista roolia tarkastellaan. Keskustelun taustaksi tarkastelen Suomen historiallista tilannetta isompien ryhmittymien välissä ja puolueettomuuden historiaa, joka on osaltaan vaikuttamassa nykyiseen tilanteeseen jossa suurin osa suomalaisista vastustaa tai ei ainakaan kannata Naton jäsenyyttä. Koetan hahmotella Suomen vaihtoehtoja jäsenyydelle ja toisaalta Suomen asemaa Naton jäsenenä. Työssä tarkastellaan myös lyhyesti muiden Euroopan Unioniin kuuluvien liittoutumattomien maiden tilannetta. Keskustelusta korostuu kolme motiivia, joilla Suomi voisi liittyä Natoon. Yksi keskeinen motiivi olisi vaikutusvalta, jota jäsenyydellä saavutettaisiin Naton toiminnassa. Toinen tärkeä motiivi olisi turvallisuus, vaikka se onkin jäämässä taka-alalle Naton toiminnassa ja sitä pidetään etenkin Suomen tilanteessa osittain vanhentuneena motiivina. Kolmas ja ehkä eniten taustalle jäävä motiivi on identiteetti. Useimpien kokema Suomen identiteetti ei edellytä liittymistä Natoon maan säilyttämiseksi läntisessä kulttuuripiirissä, vaan päinvastoin maan identiteetti edellyttää liittoutumattomuutta. Keskustelussa tuli vahvasti tarve välttää liittyminen Natoon väärässä viiteryhmässä. Venäjän ja Euroopan unionin vaikutus identiteettiin on myös tarkastelun kohteena. Natosta käydyn keskustelun voi selkeästi havaita tulleen avoimemmaksi, kun kannan ottaminen asiaan ei ole enää vaatinut niin suurta varovaisuutta kuin aiemmin. Tämän tyyppinen keskustelu ei kuitenkaan voi sinällään johtaa lopputulokseen ja sitä tullaankin jossain muodossa käymään niin kauan kuin Nato on olemassa. Jäsenyyden toteuduttuakaan siitä tuskin lakattaisiin keskustelemasta moniarvoisessa yhteiskunnassa. Natokeskustelusta ei voi päätellä, onko Suomi matkalla Natoon vai ei, vaikka aiheeseen liittyvät jyrkimmät puheenvuorot molempiin suuntiin ovat tasoittuneet. Keskeisiä tekijöitä Nato-option mahdollisessa käytössä ovat Naton oma kehitys ja muiden maiden jäsenyys. Etenkin Ruotsilla on keskeinen asema Suomen jäsenyyttä harkittaessa. Tämäntyyppinen keskustelu kuuluu demokraattiseen valtioon myös tulevaisuudessa, vaikka aiheesta on jo tähän mennessä keskusteltu huomattavan pitkään. Asiasanat: Nato, keskustelu, identiteetti, rauhankumppanuus
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,000 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,000 |
| Communication savante | 0,001 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,053 | 0,010 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».