Kehitystä, turvallisuutta ja paneurooppalaisuutta : Ulkoasiainministeriön Laajemman Euroopan aloite 2008–2014
Notice bibliographique
Résumé
Tutkielmassa tarkastellaan Suomen Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa toteutetun kahdenvälisen kehitysyhteistyön puiteohjelman, Laajemman Euroopan aloitteen syntyä ja ensimmäistä vaihetta vuosina 2008–2014. Aloitteen tavoitteena oli edistää vakautta, hyvinvointia sekä paneurooppalaisen yhteistyön luomista kohdealueella. Tutkielmassa tarkastellaan, miten kehitysyhteistyö toimi keinona toteuttaa Laajemman Euroopan aloite ja toisaalta, miten aloite muokkasi kehitysyhteistyön toimintatapoja. Tutkimustuloksiin päästään tarkastelemalla aloitteen toimintaa, sen oikeutuksia, Suomen toimijuutta sekä alueellisia yhteyksiä, joita aineistossa luodaan. Ajallisesti aihe sijoittuu Georgian ja Ukrainan sotien väliin, EU:n itäisen kumppanuuden aloittamiseen sekä Venäjän ja EU:n välien kiristymiseen. Tutkielman tärkeimpänä aineistoina toimivat ulkoministeriön julkaisemat aloitteen toimeenpanosuunnitelmat, aluetta käsittelevät politiikkalinjaukset sekä ministeriön aihetta koskevat uutiset ja tiedotteet. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään ulkoministeriön arkiston arkistolähteitä. Aineistoa analysoidaan historian tutkimukselle tunnusomaisella lähdekriittisyyteen perustuvalla päättelyllä. Analyysia tukevat lisäksi diskurssianalyysin ja suostuttelevan retoriikan analyysin keinot. Aihetta lähestytään kielen merkityksiä painottavan kriittisen geopolitiikan lähtökohdasta, jossa maantieteelliset käsitteet ja merkitykset ymmärretään poliittisissa ja sosiaalisissa prosesseissa tuotettuina ja muuttuvina. Keskeisinä tuloksina esitetään, että Laajemman Euroopan aloitteeseen liittyi ulko-, turvallisuus- ja kauppapoliittisia tavoitteita kehityksen käsitteen mukaisten kehitystavoitteiden lisäksi. Aloite syntyi reaktiona Georgian sodan aiheuttamiin jännitteisiin Euroopassa. Toiminta sai oikeutuksensa toimijuuden kuvauksista, jotka heijastelivat suomalaisen kansallisvaltion identiteetin piirteitä. Lisäksi toimintaa oikeutettiin ajankohdalla sekä developmentalistisilla ja korostetun julkilausutuilla instrumentalistisilla tarkoituksilla. Silloisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen käsitykset kehityksestä sekä Eurooppa-politiikasta vaikuttivat keskeisesti aloitteeseen ja sen sisältöön. Tärkeimpinä johtopäätöksinä esitetään, että laaja turvallisuuden käsitys mahdollisti kehitysyhteistyön käyttämisen keinona toteuttaa Laajemman Euroopan aloite. Ajankohtana suomalaisessa kehitysyhteistyössä tapahtui ilmeisiä muutoksia, jotka muokkasivat kehitysyhteistyön totuttuja toimintatapoja. Laajemman Euroopan aloite heijasteli merkittävästi näitä muutoksia, mutta se kiinnittyi myös suomalaisen kehitysyhteistyön tyypillisiin, epäjohdonmukaisiinkin toimintatapoihin. Aineistossa konstruoitiin entisen Neuvostoliiton alueen ja EU-Euroopan käsittävää laajempaa Eurooppaa. Laajemman Euroopan geopoliittinen konstruktio törmäsi tosin yhteen kehitysyhteistyön sisäänrakennettujen hierarkioiden kanssa. Toimijuuden kuvauksissa Suomea sijoitettiin maailmanpoliittiselle kartalle. Kuvaukset Suomen kansallisvaltion identiteetistä palauttivat kylmän sodan aikaista jatkumoa tai löysivät sille uusia merkityksiä eri kontekstissa yksittäisestä toimijasta riippuen.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,001 |
| Communication savante | 0,004 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,031 | 0,004 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».