Monitavoitteinen päätösanalyysi turvepeltojen käyttömuotojen vertailussa

Tämän työn tarkoituksena oli selvittää vastaavatko ilmaston kannalta ongelmalliset turvepeltojen perinteiset syvään ojitetut käyttömuodot turvepeltojen viljelijöiden tavoitteita, sekä miten vaihtoehtoiset vähäpäästöisemmät turvepellon käyttömuodot voivat vastata tavoitteisiin. Suomella on sekä kansallinen, että Euroopan Unionin asettama kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite, jotka velvoittavat Suomea vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 39 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, ja 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Maataloussektorin osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 10%. Viljellyt orgaaniset maat kattavat noin 10 % Suomen maanviljelymaan pinta-alasta, mutta ne tuottavat noin 50–60 % koko maanviljelysektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Perinteisen intensiivisen viljan ja nurmen viljelyn vaatima alhainen vedenpinta turvepellolla aiheuttaa nopeaa turpeen aerobista hajoamista, johtaen korkeisiin kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöihin, painumaan, ja lukuisiin viljelyongelmiin. Kirjallisuuskatsauksen perusteella pohjavedenpinnan nostaminen on tehokkain keino kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi turvepelloilla, mutta vedenpinnan nosto rajoittaa perinteisten satokasvien viljelyä. Kirjallisuudessa on esitetty turvepellon vaihtoehtoisiksi käyttömuodoiksi muun muassa ennallistamista, kosteikkoviljelyä ja metsitystä. Tässä työssä sovellettiin monitavoitteisen päätösanalyysin menetelmiä turvepellon käyttömuotojen keskinäisessä vertailussa erilaisten tavoitteiden valossa. Vertailtavia käyttömuotoja valittiin työhön 12 kappaletta, niiden sisältäessä käyttömuotoja sekä matalalla, että korkealla pohjavedenpinnalla. Työssä selvitettiin ensin, millaisilla indikaattoreilla turvepellon käyttömuotojen suoriutumista voidaan mitata, ja indikaattoreille etsittiin käyttömuotokohtaisia arvoja kirjallisuudesta. Kullekin indikaattorille oli tarkoitus kerätä viljelijöiltä tavoitteiden mukaiset painokertoimet kyselylomakkeen avulla, mutta koska vastauksia kyselyyn ei saatu, monitavoitteinen päätösanalyysi suoritettiin sekä tutkijaryhmän sisältä kerätyillä, että simulaation tuottamilla painokertoimilla. Syvään ojitetut perinteiset viljelymuodot menestyivät indikaattoreiden tarkastelussa hyvin taloudellisella ja tuotannollisella osa-alueella, mutta huonosti säätelevällä ja kulttuurillisella osa-alueella. Sekä tutkijaryhmän, että simulaation antamien painotusten perusteella tehdyissä monitavoitteisissa päätösanalyyseissa kosteikkoviljelyvaihtoehdot valikoituivat syvään ojitettuja viljelymuotoja huomattavasti useammin parhaiksi turvepellon käyttömuodoiksi. Tutkijaryhmän painotuksilla syvään ojitetut käyttömuodot eivät valikoituneet parhaaksi käyttömuodoksi kertaakaan, ja simulaation tuottamilla painotuksilla vain 3,5 prosentilla painotusyhdistelmistä. Monitavoitteiset päätösanalyysit osoittavat, että märillä käyttömuodoilla on potentiaalia valikoitua turvepellon parhaiksi käyttömuodoiksi myös taloutta vahvasti painottavilla painotusprofiileilla, mutta tämä edellyttää, että kosteikkoviljelytuotteille syntyy markkinat tulevaisuudessa. Tukipolitiikka vaikuttaa myös todennäköisesti vahvasti vaihtoehtojen taloudelliseen houkuttelevuuteen. Kosteikkoviljelystä tarvitaan kuitenkin pidempiaikaista tutkimustietoa, ja kosteikkoviljelyn tutkiminen tulisi aloittaa myös Suomessa, jotta arvioita indikaattoreiden saamista mahdollisista arvoista saataisiin tarkemmaksi.

Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.