Wärristä valtiopäivämies. Kaarlo Wärri vuoden 1867 valtiopäivillä
Notice bibliographique
Résumé
Tämän opinnäytteen aiheena on Kaarlo Wärri, suomenkielinen talonpoika, joka nousi 1800-luvun lopun suuriruhtinaskunnassa merkittävään yhteiskunnalliseen asemaan. Hän oli muun muassa 12 kertaa valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana ja kolmesti säädyn puhemies.\n\nTyö keskittyy 1860-lukuun ja Wärrin ensimmäisiin valtiopäiviin. Jo tuolloin hänen yhteiskunnallisessa toiminnassaan oli kaksi osittain toisiinsa nivoutunutta suuntaa. Yhtäältä hän toimi evankelisluterilaisen kirkon ja evankelisen herätysliikkeen piirissä. Toisaalta Wärri oli aktiivinen suomalaisuusmies, joka halusi edistää suomen kieltä ja suomalaista sivistystä.\n\nTutkimustehtävänä on selvittää Wärrin valintaan ja toimintaan vuoden 1867 valtiopäivillä vaikuttaneet tekijät. Metodina on yhdistää mikrohistoriallinen näkökulma poliittisen historian laajempaan kontekstiin.\n\nYhtenä tavoitteena on kuvata sosiaalinen verkosto, joka edesauttoi Wärrin valintaa ja vaikutti hänen valtiopäivillä esittämiinsä kantoihin. Tässä yhteydessä korostuvat hänen suorat ja välilliset yhteytensä pääkaupungin fennomaanipiireihin, erityisesti Yrjö Koskiseen.\n\nSuhtautuminen suomen kieleen oli yhteiskuntaa jakava poliittinen kysymys. Oman äidinkielen alistettu asema sai talonpojat etsimään keinoja muuttaa vallitseva asiantila. Tutkimuksen keskeiseksi kysymykseksi nousee, millainen rooli Yrjö Koskisella oli Wärrin valtiopäivillä esittämien anomusten ja mielipiteiden taustalla.\n\nTyön tärkeimmät alkuperäislähteet ovat valtiopäiväasiakirjat sekä eduskunnan arkiston ja Kaarlo Wärrin arkiston aineisto. Wärrin omaa arkistoa säilytetään Turun maakunta-arkistossa. Aineisto sisältää muun muassa melko laajan, mutta vain osittain säilyneen kirjeenvaihdon Kaarlo ja Maria Wärrin kesken valtiopäivien ajalta.\n\nSäätyvaltiopäiviä koskeva tutkimuskirjallisuus on pääasiassa melko iäkästä. Talonpoikaissäädyn historia on julkaistu 1920-luvulla. Sen lisäksi lähteenä on käytetty muun muassa Suomen kansanedustuslaitoksen historiaa.\n\nKaarlo Wärrin vuonna 1867 talonpoikaissäädyssä saavuttama asema oli suhteellisen keskeinen, vaikka hän oli säätynsä nuorin ja ensikertalainen. Wärri oli niin sanotun kansallisen ryhmän ytimessä, mikä näkyi hänen panoksessaan kirkkolain käsittelyn eri vaiheissa. Poliittisilta näkemyksiltään hän oli maltillinen ja vanhoillinen jo näillä valtiopäivillä. Wärrin toimintaa ohjasivat uskonnollinen vakaumus ja läheiset suhteet papistoon.\n\nSuomalaisuuden edistäminen nousee tärkeäksi tavoitteeksi Wärrin tutustuttua henkilökohtaisesti Yrjö Koskiseen ja saatuaan tältä kehotuksen anoa valtiokalenterin suomentamista. Koskisen vaikutus näkyy myös muissa valtiopäiväasioissa.\n\nFennomania löysi Wärrissä vankan kannattajan. Hänen valtiopäiväanomuksissaan korostuu suomen kielen oikeuksien ajaminen Koskisen viitoittamalla linjalla. Wärri toimi eräänlaisena Koskisen asiamiehenä talonpoikaissäädyssä.\n\nValtiopäivien aikana suomalaisia koettelivat katovuodet ja taloudellinen ahdinko. Kerjäläisongelma ja korkea kuolleisuus koskettivat myös Wärrin lähipiiriä. Tilanteen suorat vaikutukset Wärrin toimiin valtiopäivillä jäivät kuitenkin vähäisiksi.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,000 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,000 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,002 | 0,001 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».