Esitysgrafiikka- ja puhe-esitys multimodaalisena tekstinä
Notice bibliographique
Résumé
Esitysgrafiikkaesitysten hyödyntäminen on osa jokapäiväisiä rutiineja hyvin monenlaisissa organisaatioissa. Tutkimusta tällaisten puheen havainnollistamismateriaaliksi luotujen diaesitysten käytöstä on Suomessa tehty kuitenkin hyvin vähän suhteessa siihen, kuinka laajalti niitä eri yhteyksissä käytetään. Tässä tutkielmassa huomio kohdistetaan puhe-esityksen ja sen havainnollistamismateriaalina esitetyn esitysgrafiikkaesityksen yhteistoimintaan. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, kuinka puhe ja sitä havainnollistava esitysgrafiikkaesitys rakentuvat yhdessä multimodaaliseksi tekstiksi. Tarkentavina alakysymyksinä ensimmäisessä tutkimuskysymyksessäni on, (1) millaisin kielellisin ja visuaalisin keinoin puhetta ja dioja rakennetaan yhdeksi kokonaisuudeksi sekä (2) millaisin muunlaisin keinoin yhtenäisyyttä rakennetaan. Toinen tutkimuskysymykseni käsittelee sitä, mikä on diaesityksen funktio esitystilanteessa. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaan erittelemällä niitä keinoja, joilla yhtä aikaa esitettyjä visuaalisia, auditiivisia, kielellisiä ja ei-kielellisiä elementtejä rakennetaan ymmärrettäväksi, monikanavaiseksi kokonaisuudeksi. Multimodaalisuuden rakentumisen kartoittamisen jatkumona toiseen tutkimuskysymykseen vastaan analysoimalla, millaisissa tehtävissä diaesitys esitystilanteessa toimii. Tutkimus sijoittuu funktionaalisen kielentutkimuksen kenttään. Tutkimusmenetelminä käytän toisiinsa kietoutuvaa laadullista tekstianalyysia sekä systeemis-funktionaalisesta teoriasta ponnistavaa multimodaalisuuden tutkimusta. Aineistona tutkimuksessa on kuusi esitystilannetta: avoimen aikuisopiston oppitunti, yliopiston luento sekä neljän eri puhujan markkinointiseminaariesitykset. Puhe- ja esitysgrafiikkaesityksen multimodaaliseksi kokonaisuudeksi rakentamisen keinot aineistossani jakautuvat kolmeen luokkaan: 1) kielellisiin, 2) visuaalisiin sekä 3) muihin, kuten luokittelemattomiin tai useita ulottuvuuksia samanaikaisesti yhdisteleviin keinoihin. Luokkaan 1) kuuluvia kielellisiä yhtenäisyyden rakentamisen keinoja ovat dian ja puheen kielellisten ainesten sanastolliset ja semanttiset yhteneväisyydet sekä puheessa esiintyvät viittaukset diaan tai dialla näkyvään. Luokan 2) visuaalisin keinoin yhtenäisyyttä rakennetaan puhujaan liittyvillä tekijöillä, kuten puhujan eleillä, esimerkiksi kädellä viittaamalla diaa kohti sekä dialla näkyviä kuvia tai muita visuaalisia elementtejä eri tavoin käsittelemällä puhutussa aineksessa. Luokan 3) muita keinoja aineistossa oli kahta erilaista: yhtenäisyyden rakentaminen limittämällä eli käsittelemällä puheessa seuraavan dian elementtejä vielä edellisen dian ollessa näkyvillä sekä yhtenäisyyden rakentaminen esiintyjän vuoropuhelulla dian kanssa. Diaesityksen funktio hahmottuu kolmesta näkökulmasta: siitä, kuinka puhujat itse sanallistavat diaesityksen olemassaoloa ja tehtäviä, diaesityksen funktion suhteesta esityksen multimodaalisuuden rakentumiseen ja eri moodien välisiin suhteisiin sekä diaesityksen tehtävien ja sen tarjoamien hyötyjen suhteesta esitystilanteen ja sen kontekstin funktioihin. Diaesityksen tehtävissä on kolme ulottuvuutta: 1) Yleisölähtöiset diat vaikuttavat olevan ensisijaisesti tarjoamassa yleisölle valmiin rungon esityksestä ja pohjan muistiinpanoille. 2) Esiintyjälähtöiset diat taas ovat muistin tukena lähinnä esiintyjälle itselleen. 3) Esityslähtöiset diat eivät korostuneesti ole kumpaakaan edellä mainituista, vaan diat on tehty koko esityksen kokonaisuutta ajatellen ja sen tarpeista käsin. Esityslähtöisyyttä aineistossani on kahta erilaista: sellaista, jossa diaesityksen roolina on toimia jonkin puheen osan niin olennaisena havainnollistajana, ettei sitä olisi juuri mahdollista muuten ilmaista sekä sellaista, jossa dioja käytetään yleisön huomion kiinnittäjänä esimerkiksi korostamisen tai huumorin keinoin.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,002 | 0,002 |
| Bibliométrie | 0,002 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,003 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,004 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,279 | 0,011 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».