Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen työvoimapalveluiden muutostilanteessa
Notice bibliographique
Résumé
Työvoimapalvelut ovat poikkeuksellisen muutoksen edessä, kun nykyiset TE-toimistot siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025 lukien. Vakituinen henkilöstö siirtyy uusien työllisyysalueiden palvelukseen liikkeenluovutuksella. Nykyisen organisaation lakkauttamisen myötä nykyiset työyhteisöt hajoavat, sillä Pohjois-Savon alueen TE-toimiston henkilöstö jakaantuu kolmeen eri työllisyysalueeseen: Kuopion, Keski-Savon ja Ylä-Savon työllisyysalueille. Uudistuksen seurauksena työtehtäviin, työehtoihin, palkkaukseen sekä mahdollisesti työn sijoituspaikkaan voi tulla muutoksia. Työhyvinvoinnin merkitys on olennainen osa muutosvaiheessa, jotta henkilöstö pysyy toimintakykyisenä sekä hyvinvoivana koko muutosprosessin ajan ja siirtyy hyvinvoivana uusien työnantajien palvelukseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on edistää työhyvinvointia muutostilanteessa ja opinnäytetyön tilaajaorganisaationa on Pohjois-Savon TE-toimisto. Opinnäytetyö on työelämän kehittämistyö, jossa yhdessä työyhteisön kanssa kehitetään toimintaa paremmaksi. Opinnäytetyön metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus, sillä siinä tuotetaan tietoa käytännön kehittämiseksi sekä sen käytännönläheisyyden vuoksi. Toimintatutkimus etenee sykleittäin. Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa aikaisemman tutkimustiedon avulla, mitkä tekijät edistävät työhyvinvointia organisaatiossa. Menetelmänä oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysi menetelmällä. Ensimmäisen syklin tutkimuskysymys oli, mitä ovat työhyvinvointia edistävät tekijät. Toisessa syklissä tarkoituksena oli kartoittaa Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa. Aineistoa kerättiin työpajassa, joka toteutettiin virtuaalisena toteutuksena. Työpajan osallistujat olivat projektiryhmän jäsenet, jotka koostuivat vapaaehtoisista TE-toimiston henkilöstöstä. Työpajasta aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Toisen syklin kehittämiskysymyksenä oli, mikä on Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön työhyvinvoinnin nykytila. Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata työhyvinvointia edistävä kehittämissuunnitelma organisaation muutostilanteessa. Kehittämiskysymyksenä oli, miten edistetään Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön työhyvinvointia muutostilanteessa. Syklissä laadittiin henkilöstön työhyvinvointia edistävä kehittämissuunnitelma muutostilanteeseen. Suunnitelman laatimiseksi hyödynnettiin virtuaalista aivoriihityöskentelyä, johon osallistuivat projektiryhmän jäsenet. Kolmanteen sykliin muodostui sivusykli pilotoinnin osalta. Pilotoitavaksi kohteeksi kehittämissuunnitelmasta valikoitui työyhteisön yhteisöllisyyden vahvistaminen. Pilotoinnin menetelmänä oli yhteisöllinen toimipaikkakeskustelu. Pilotointi arvioitiin asiantuntija-arviointina. Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuva työhyvinvointia edistävä implementointisuunnitelma hyödyntäen Ottawa-mallia. Kehittämiskysymyksenä oli, miten näyttöön perustuva työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma voidaan implementoida käytäntöön. Implementointi toteutettiin työhyvinvointisuunnitelman pilotoitavan kohteen osalta. Ottawa- mallissa arvioidaan muun muassa implementoinnin estävät ja edistävät tekijät. Opinnäytetyön keskeisenä periaatteena on, että se on työelämälähtöistä kehittämistä ja se tukee opiskelijan elinikäistä oppimista. Työelämä on jatkuvaa oppimista ja työhyvinvoinnin merkitys korostuu tulevaisuudessa sekä ennen kaikkea parhaillaan meneillään olevassa muutostilanteessa. Tulevaisuuden työelämä on jatkuvaa muutosta, joten työhyvinvointiin edistävät asiat ovat tärkeitä jatkossakin.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,010 | 0,004 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,003 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,283 | 0,166 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».