Kisakenttien ja voimailusalien esimerkkikansalaiset : urheilijoiden ja voimistelijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1905-1913
Notice bibliographique
Résumé
Tutkimukseni käsittelee urheilun ja urheilijoiden valokuvia Suomen Urheilulehdessä vuosina 1905–1913. Suomen Urheilulehti oli tuolloin, ja on edelleen, yksi merkittävimpiä suomalaisia urheilualan aikakauslehtijulkaisuja. Sillä oli tärkeä rooli urheiluaatteen levittäjänä Suomessa ja tätä kautta poikkeuksellisen kansalaisyhteiskunnan järjestäytymisen tukemisessa. Pro gradu –tutkielmassani lähestyn Suomen Urheilulehden kuvitusta sosiaalisen konstruktivismin tutkimuksen keinoin. Tulkitsen valokuvia semioottisesti käyttämällä hyväkseni konstruktivistisen representaation käsitettä. Näin ollen tulkitsen valokuvia osana todellista maailmaa – tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millä tavoin valokuvat ja muu kuvitus osallistuivat reaalimaailman rakennukseen. Tässä käytetään hyväksi muun muassa urheiluhistorian klassikon Allen Guttmannin teoriaa modernista urheilusta ja sen määritelmästä. Tutkimus on jaettu kahteen osaan: kvantitatiiviseen sekä kvalitatiiviseen. Kvantitatiivisessa eli määrällisessä osassa tutkin erilaisten kuvien suhteita: tarkastelussa ovat muun muassa kuvien rajaukset, toiminnalliset sisällöt, urheilulajit sekä kuvauksen kohteet. Teen jaotteluita esimerkiksi sukupuolten ja kansallisuuksien välille. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa osioissa pureudun määrällisen analyysin esiintuomiin yksityiskohtiin, kuten rodun käsittelyyn kuvituksessa, valokuvien sukupuoleen sekä sankaritarinoiden ja myyttien luomiseen. Valokuvien määrälliset suhteet ovat kaksijakoiset. Vuoteen 1908 saakka kuvitus keskittyi suomalaisen kansallisromanttisen identiteetin ja liikunnan itseisarvoisuuden korostamiseen. Toimituksen muutokset ja kansainvälisten urheiluyhteyksien luominen muun muassa olympialaisissa nostivat kuitenkin esille modernin huippu-urheilun ideaalit sekä tätä kautta nationalismin vertailtavuuden aspektit. Valokuvituksesta kehittyi näin huomattavasti kilpaurheilullisempaa sitä mukaa kun yhteiskunta sen ympärillä modernisoitui ja kansainvälistyi. Kasvatuksellisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilalle tulivat erikoistuminen, mitattavuus ja kansallistunteen voimistaminen paremmuuden ja vertailtavuuden käsittein. Suomen Urheilulehti edusti myös ajalleen tyypillisiä sosiaalidarvinistisia ajatuksia. Suomen kansa nähtiin luonnostaan hyvinä urheilijoina karujen olosuhteiden vuoksi, mutta toisaalta urheilu oli omiaan parantamaan rodullisia ominaisuuksia. Ruumiin ihannemittoja esiteltiin, esimerkin ajateltiin kannustavan tavoittelemaan parempaa ja terveempää elämää. Omaa erinomaisuutta korostettiin myös eksoottisilla kuriositeeteilla – identiteettiä luotiin erottamalla oma itse muista. Esimerkkikansalaisena nähtiin urheileva ylioppilas, nuori terve mies. Naisen paikka oli voimistelun ja tanssin puolella – luonnollisesti kauniimpi sukupuoli oli miestä impulsiivisempi ja lähempänä ihmisen alkukotia. Täten myös tunteiden näyttäminen oli naisille miehiä hyväksyttävämpää. Valokuvituksessa osallistuttiin sankaritarinoiden luomiseen. Erityistä myyttiä luotiin Tukholman olympialaisten 1912 huippumenestyjästä Hannes Kolehmaisesta. Suomen Urheilulehdessä Kolehmainen nähtiin merkittävänä tekijänä siinä, että Suomi tunnettiin pohjolan ulkopuolisessa Euroopassa. Kolehmaisen kaltaisten sankaritarinoiden vahvistaminen oli osa suomalaisen kansallisen identiteetin luomista, ylläpitämistä ja uudistamista.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,004 | 0,002 |
| Communication savante | 0,005 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,034 | 0,006 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».