Kabinettikartastoista koko kansan kartoiksi: Suomen aluetta kuvaavien viranomaiskartastojen kehitys ja muuttuvat yhteiskunnalliset merkitykset vuosina 1776–1960
Notice bibliographique
Résumé
Väitöskirjani käsittelee kartan ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Kohdistan tutkimukseni neljään institutionaaliseen Suomen aluetta kuvaavaan kartastoon aikaikkunassa 1776–1960.Tarkasteluuni valitsin kartastot, joiden avulla voin selvittää kartoituksen ja kartografisen tekniikan kehitystä maassamme noin 200 vuoden ajalta ja samalla tarkastella sitä, kuinka kartan ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus on tuona ajanjaksona muuttunut. Käyttämäni tutkimusmenetelmä on dekonstruktiivinen analyysi, sillä se sopii mielestäni erittäin hyvin yhteiskunnan ja kartan sekä näiden välisen vuorovaikutuksen historian avaamiseen. \n\nEnsimmäinen tutkimuskohteeni on 1776 aloitettu Suomen rekognosointikartoitus, Etelä- ja Keski-Suomea useassa eri mittakaavoissa kuvannut sotilaskartasto. Toiseksi tutkimuskohteekseni valitsin1846 aloitetun, siviilihallinnon ja yhteiskunnan tarpeisiin suunnitellun Suomen 1:400 000-mittakaavaisen yleiskarttahankkeen. Kolmantena tutkimuskohteenani oli Suomen oma 1:20 000-mittakaavainen, topografinen erikoiskartta, jonka tuotanto alkoi 1919. Tämä kartta oli erinomainen tekninen pohja sotien jälkeen 1947 alkaneelle peruskarttatyölle, jonka otin neljänneksi tutkimusaiheekseni.Nämä mainitsemani neljä kartastoa muodostavat, erilaisuuksistaan huolimatta, toisiinsa liittyvän karttasarjan, joka mahdollistaa kartografisen tekniikan kehittymisen ja kartan sekä yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen eri muotojen tutkimisen noin 200 vuoden ajanjaksolla. \n\nTyöni tuloksissa esitän havaintoni tutkimieni neljän institutionaalisen kartaston kartoitus- ja kartografisen tekniikan kehityskulusta sekä kartan ja yhteiskunnan välisestä kaksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta. Osoitan selvästi, että kartografisen tekniikan kehittyminen mahdollisti karttasisällön monipuolistumisen sekä kartan eri käyttömuotojen laajentumisen. Samalla kartan ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus lisääntyi ja monipuolistui. Erityisesti yleiskartan kohdalla osoitan kuinka voimakkaasti kartta reagoi kartografian keinoin yhteiskunnan muutoksiin Venäjän sortokausien aikana. Yhteenvetona totean, että tarkastelujakson aikana sotajoukkoja johtaneelle kenraalille valmistettu kartta muotoutui asteittain kaikelle kansalle tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi kartaksi.\n \nKeskustelujaksossa syvennän institutionaalisen kartantuotannon osa-aluetta muun muassa kartantuotannon ongelmakohtiin sekä esittelen eri kartastojen kohdalla niihin voimakkaasti vaikuttaneet avainhenkilöt. Käsittelen myös valitsemieni kartoitusten sotilaallista merkitystä ja karttojen sotilaskäytön radikaalia muutosta tarkastelemani aikaikkunan puitteissa. Kartta-analyysiniosoittavat, että jokaisella tutkimallani kartastolla on vahva sidos länsieurooppalaiseen karttaperheeseen, topografisella erikoiskartalla ja peruskartalla erityisesti Saksaan. Tutkimukseni osoitti myös suomalaisen kartografian historiassa kohteita, joiden tutkimusta olisi syytä jatkaa.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,005 | 0,003 |
| Communication savante | 0,004 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,017 | 0,002 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».