Toiseuden luominen al-Holin pakoilaisleiriin liittyvässä keskustelussa
Notice bibliographique
Résumé
Joulukuussa 2019 Suomessa oli paljon julkista keskustelua al-Holin pakolaisleiristä. Pakolaisleirillä oli yhteensä 44 Suomen kansalaista, joista 11 oli naisia ja lapsia puolestaan 33. Suomen hallituksen päätös leirin jäsenten kotiuttamisen suhteen herätti paljon keskustelua ja etenkin leirin naisten mahdolliset kytkökset terroritoimintaan puhuttivat suomalaisessa mediassa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, kuinka toiseutta rakennettiin al-Holin keskustelussa ja miten erottelua ”meidän” ja ”teidän” välillä luotiin. Toiseutta on tutkittu ennenkin pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvissä konteksteissa, mutta al-Holin tapauksessa leirin jäsenten suomalaisuus tekee tästä tilanteesta aiempia tutkimuksia moniulotteisemman. Aineistona tässä tutkielmassa käytettiin Helsingin Sanomien 16.12.2019 julkaistun uutisen keskusteluketjua, jossa oli 210 kommenttia tutkielman tekohetkellä. Kyseinen aineisto valittiin, koska Helsingin Sanomat tavoittaa merkittävyytensä vuoksi suuren yleisön Suomessa. Uutisessa käsiteltiin Suomen valtioneuvoston linjauksia leirin jäsenten kotiuttamisen suhteen ja kommenttiketjussa syntyi keskustelua hallituksen päätöksestä sekä leirin naisista ja lapsista. Aineiston teoreettis-metodologinen lähestymistapa nojaa sosiaalisen konstruktionismin perusperiaatteisiin. Keskusteluketjun analysointiin käytettiin kriittistä diskursiivista psykologiaa yhdistettynä retoriseen psykologiaan. Yhdistelmän kautta tarkasteltiin leirin jäsenten toiseutamista diskursiivisesti, sekä millaisia retorisia keinoja toiseuden rakentamiseen käytettiin. Tutkielmassa käytettiin myös intersektionaalista lähestymistapaa teoreettisena lähestymistapana toiseuden tarkasteluun. Intersektionaalinen lähestymistapa tarkastelee yksilöiden risteäviä identiteettejä. Analyysista muodostui kuusi subjektipositiota. Ensimmäisessä subjektipositiossa korostui leirin naisten risteävät identiteetit. Käsitteitä ”Isis-nainen” ja ”Isis-äiti” käytettiin tämän subjektiposition kommenteissa. Kahden toisistaan poikkeavan kategorian kautta leirin rakennettiin naisia outoina, poikkeavina ja tuomittavina ”toisina”. Toiseus rakentui kategorioiden avulla rakennetun intersektion avulla. Toisessa subjektipositiossa rakennettiin kuvaa leirin naisista vaarallisina terroristeina, jotka ovat hylänneet kotimaansa. Kolmannessa subjektipositiossa suomalaisuuden rajoja pohdittiin. Leirin jäseniä toiseutettiin riittämättömän suomalaisuuden vuoksi. Neljännessä subjektipositiossa puolestaan leirin jäseniä rakennettiin yhteiskunnallisena taakkana, joiden kotiuttaminen tuo Suomelle erilaisia kustannuksia. Viides subjektipositio koski poliitikkoja, jotka asetettiin ”toisen” asemaan, koska heidän nähtiin toimineen Suomen kansan edun vastaisesti ideologisten syiden vuoksi. Kuudennessä subjektipositiossa puolestaan linja oli päinvastainen aiempaan verrattuna ja leirin jäseniä rakennettiin osaksi sisäryhmää. Kokonaisuutena kommentointi kohdistui pääasiassa leirin naisiin. Naisten suomalaisuutta ei tuotu esille merkittävästi, vaan kannanotot kohdistuivat terrorismin, naiseuden ja äitiyden identiteetteihin. Naiset asemoitiin osaksi ulkoryhmää tai ”toiseksi” heidän suomalaisuudestaan huolimatta.Tutkimus viittasi kansalaisuuden käsitteen sekä sisä- ja ulkoryhmän dynamiikan olevan moniulotteinen ilmiö.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,000 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,006 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,145 | 0,048 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».