Verstehensprobleme von EU-terminologie bei Landwirten.
Notice bibliographique
Résumé
Tutkielman aihe liittyy Euroopan unionin kielellisen yhdentymisprosessin problematiikkaan. Tutkielmassa luodaan aluksi yleiskatsaus, minkälaisia kieleen liittyviä seikkoja monikielisessä yhteisössä on huomioitava kommunikaation onnistumiseksi niin unionin, yksittäisen jäsenmaan kuin viime kädessä yksittäisen unionin kansalaisenkin kannalta. \n\nKeskeisenä tutkimusongelmana on selvittää, onko unioniin vuonna 1995 liittyneiden Itävallan ja Suomen viljelijöillä neljännen jäsenyysvuoden jälkeen ymmärtämisvaikeuksia yleisesti integraatioon ja erityisesti yhteisön yhteiseen maatalouteen liittyvässä kielenkäytössä. Tutkimusongelmaan liittyy oletus, että itävaltalaisilla viljelijöillä on suomalaisiin kollegoihinsa verrattuna kielellinen etumatka Eu-asioiden omaksumisessa saksan kielen ansiosta. Teoreettisena viitekehyksenä on käsitys, että Euroopan unioni on monimutkainen asiakokonaisuus, oma erikoisalansa, jonka tuottamalle erikoiskielelle on ominaista suuri määrä erikoissanoja, EU-termejä. Yksittäiset eurokieliset erikoissanat toimivat avainsanoina tiedon välityksessä. Näin ollen EU-termejä sisältävä kommunikaatio edellyttää kielenpuhujalta tiettyä asiantuntijuuden tasoa.\n\nItävallan ja Suomen kielellisten lähtökohtien selvittämiseksi unionijäsenyyteen tarkastellaan saksan ja suomen kieliä EU-termistöä vastaanottavina kielinä. EU-termistö on Saksan saksan kieleen sisäänrakentunut integraatiokehityksen kielen ulkoisten ilmenemismuotojen myötä, mitä seikkaa tutkimuksessa selvitetään joidenkin esimerkkien avulla. Itävalta sen sijaan nosti jäsenyysneuvottelujen ehdoksi kielikysymyksen, joka koskee jo virallisen kielen asemassa olevan saksan kielen itävaltalaista variaatiota. EU:n virallisissa yhteyksissä sitouduttiin käyttämään Saksan saksankielisten varianttien rinnalla vastaavia itävaltalaisia variantteja. Rinnakkaisten ilmaisumuotojen lukumäärä on yhteisesti käytössä olevasta yhteissaksalaisesta sanavarastosta pieni, mutta sitäkään ei tutkimuksessa sivuuteta, jos se itävaltalaisen kielenpuhujan kannalta helpottaa kommunikointia Eu-tasolla. Suomen kielelle puolestaan neuvoteltiin unionin virallisen kielen status. Kieleen oli ennen jäsenyyden voimaantuloa luotava siitä siihen mennessä puuttuva EU-termistö. EU-sanastoa tarkastellaan suomen kielessä vieraana kieliaineksena sillä perusteella, että EU-käytänteet tulevat vieraasta hallintokulttuurista ja ne puuttuivat suomalaisen kielenpuhujan siihenastisesta kokemusmaailmasta.\n\nTutkimuksessa selvitetään, onko kyseisillä kielillä onnistuttu ilmaisemaan EU-tarkoitteita kielenpuhujan kannalta ymmärrettävällä tavalla. Itävaltalaisten viljelijöiden suhteen asiaa tutkitaan Itävallan EU-asioista vastaavien maataloustahojen lausuntojen perusteella, lisäksi käytetään itävaltalaisia Eu-kieltä käsitteleviä lehtiartikkeleita ja ammattilehtien kannanottoja. Suomalaisten viljelijöiden EU-kielen kompetenssia tutkitaan sananselitystestillä. Kummassakaan tarkastelussa tutkimusaineistot eivät ole tarpeeksi laajoja tuloksen yleistämiseksi, mutta vertailussa syntyi suuntaa-antavaa tietoa.\n\nSaksan kieli sinänsä ei osoittautunut avaintekijäksi. EU-termien ymmärtämisprosessissa, minkä itävaltalainen viljelijä joutuu kohtaamaan toimiessaan yhteisen maatalouspolitiikan ehdoilla. Viralliseen kielenkäyttöön EU-tasolla on pikemminkin tullut keskiverto kielenpuhujalle vieraantuntuisia ilmaisuja, joiden haltuunotto edellyttää monipuolista kielten hallintaa. Maan sisäinen kielipolitiikka näyttäisi olevan tässä suhteessa ’selkeytymätön’. Tutkimukseen osallistuneista suomalaisista viljelijöistä puolet selvittivät testatut EU-termit hyvin. Viljelijät ovat molemmissa maissa riippuvaisia ulkopuolisesta neuvonnasta EU-termien käyttämisessä, mikä osoittaa, että kielellisiin ongelmakohtiin jäsenmaissa on kiinnitettävä edelleen huomiota.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,002 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,000 |
| Science ouverte | 0,002 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,002 | 0,001 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».