Suomi puolustusliitossa : kansainvälisen sotilaallisen puolustusyhteistyön maksimointi
Notice bibliographique
Résumé
Puolustusyhteistyötä (PYT) on kansallisessa kontekstissa tutkittu vähän. Johtuen Venäjän invaasiosta Ukrainaan sekä Suomen hakeutumisesta Naton jäseneksi tutkimuksen ajankohta oli hedelmällinen. Tutkimus kuvaa puolustusyhteistyökäsitteen rakentumista suomalaisessa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa osana integraatioteoriaa. Integraatioteoria tarjosi hyödyllisen viitekehyksen puolustusyhteistyön ymmärtämiseen sekä sen merkityksen arvioimiseen valtioiden välisessä yhteistyössä. Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata kansantajuisesti, miten läntisen integroitumisen syiden, päämäärien sekä vaikutusten kautta puolustusyhteistyötä hyödynnetään kansallisessa kontekstissa ja voidaan maksimoida eli hyödyntää mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Puolustusyhteistyön kansallinen diskurssi muodostuu Euroopan unionin ohjausdokumenttien ja valtiosopimusten lisäksi hallitusohjelmassa sekä Valtioneuvoston selonteoissa, jotka toimivat Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yli hallituskausien ulottuvina ohjauksen perusteina. Näiden dokumenttien systemaattisen ja kartoittavan kirjallisuuskatsauksen lisäksi tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin puolustusyhteistyön kentällä toimiville ja toimineille sotilaille ja Puolustusvoimien ulkopuolisille vaikutusvaltaisille siviileille. Termiä puolustusyhteistyö on käytetty eri yhteyksissä pitkään, mutta termin alkuperäistä käyttöönottoa ei ole mahdollista tarkasti määrittää. Kansallisessa kehyksessä puolustusyhteistyö määritellään puolustuspoliittiseksi ja sotilaalliseksi elementiksi. Suomelle puolustusyhteistyö on ollut näppärä ulko- ja turvallisuuspolitiikan termi puhuttaessa länsi-integraatiosta ja operoinnista Naton kanssa. Edellisiä käsitteitä ei aikaisemmin ole ollut tarkoituksenmukaista korostaa johtuen Suomen rajoitetusta asemasta Venäjän naapurina. Suomen historiassa sotilaallisen liittoutumattomuuden diskurssi oli osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa. Puolustusyhteistyötermin alla kyettiin, valitusta turvallisuuspoliittisesta dilemmasta huolimatta, toimimaan kansainvälisillä sotilaallisilla kentillä yhdessä rakentaen verkostoja, mainetta, luottamusta ja yhteensopivuutta integroituen länsimaisiin rakenteisiin. Puolustusministeriön johtama puolustuspoliittinen ja Puolustusvoimien toteuttama sotilaallinen ulottuvuus mainitaan Suomen harjoittaman puolustusyhteistyön päämäärinä. Ulottuvuudet saavat rinnalleen tutkimuksen empiirisessä osiossa korostuneen puolustusmateriaaliyhteistyön elementin, joka nousee esiin puolustusyhteistyön vaikutuksina. Toisin kuin puolustusyhteistyön päämääriä ja vaikutuksia, syitä puolustusyhteistyölle ei juurikaan kansallisessa diskurssissa esitetä. Tutkimuksessa löydettiin puolustusyhteistyön syitä yhteensä 23, päämääriä 95 ja vaikutuksia 82 kappaletta. Vaikutusten voidaan tulkita olevan myös keinoja saavuttaa asetetut päämäärät. Tutkimuksen perusteella puolustusyhteistyön tavoite on selontekojen mukainen kansallisen puolustuskyvyn varmistaminen, johon empiirinen osio lisää edellytysten rakentamisen avun saannin mahdollisuuksista ja pidäkkeen käsitteen sekä korostaa kansallisia hyötynäkökulmia. Tutkimuksen perusteella tutkija uskoo, että puolustusyhteistyötermi tulee jäämään osaksi Suomen harjoittamaa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Yhteistyöstä tulee integraatiota ja Naton myötä yhteensopivuudesta tulee yhdenmukaisuutta, mutta tutkimuksessa korostuvasta kansallisesta ”Me-diskurssista” ajattelutapana on vielä matkaa osaksi kollektiivista liittokunta
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,000 |
| Communication savante | 0,002 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,009 | 0,003 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».