”Kaiketi sillä tarkoitetaan hyvää, kun pahantekijöitä niin hellitään” : Vankeinhoidon murroksesta käyty keskustelu 1860–1880-luvuilla
Notice bibliographique
Résumé
Tämä tutkielma käsittelee suomalaisen vankeinhoidon murroskauden aikana käytyä keskustelua. 1800-luvun loppupuoliskolla toteutettu vankeinhoitoreformi uudisti vapausrangaistusten periaatteita ja tarkoitusperiä kohti modernina nähtyä vankien parantamista. Reformiin liittyi lainsäädännöllisiä uudistuksia alkaen vuoden 1866 asetuksesta vapausrangaistusten toimeenpanoa koskien ja johtaen viimein vuonna 1889 hyväksyttyyn rikoslain kokonaisuudistukseen. Rikollisten parantamiseen tähtäävä vankeinhoito vaati koko maan kattavan vankiloiden rakennusprojektin, sillä uuden järjestelmän toimintaperiaatteisiin kuului vahvasti vankien erottaminen selleihin. Sellien lisäksi uusiin vankeinhoidon periaatteisiin kuuluivat vankien koulutus, työnteko sekä kuri, millä pyrittiin parantamaan vanki taas osaksi yhteiskuntaa. Tutkimustehtävänä oli eritellä vankeinhoidon murroskauden aikana käytyä keskustelua ja puhetapoja niin viranomaisten kuin kansalaistenkin keskuudessa. Tavoitteena oli hahmottaa, miten vankeinhoidon uudet periaatteet ja järjestelmän muutos tuotettiin keskusteluissa osana diskursiivista todellisuutta. Tutkimuksen metodologia ja teoreettinen viitekehys pohjautuvat diskurssianalyysiin. Diskurssianalyysin taustalla on sosiokonstruktivistinen käsitys siitä, kuinka todellisuutta rakennetaan, uusinnetaan ja muokataan puheessa tuotetuilla merkityksenannoilla. Jako viranomaisdiskurssin ja kansalaisdiskurssin tarkasteluun erillään perustuu tavoitteeseen hahmottaa, missä määrin viranomaispyrkimykset ja tavallisen kansan oikeustaju kohtasivat. Mielenkiinto kohdistuu siihen, rakentuivatko vankeinhoidon uudistuksista annetut merkityksenannot yhtenäiseksi keskusteluksi, vai tuotettiinko muutoksista toisistaan erillisiä todellisuuskäsityksiä. Aineisto on jaoteltu kahteen suureen kokonaisuuteen. Viranomaisdiskurssia hahmotin lainsäädännön, komiteanmietintöjen, säätyvaltiopäiväkeskustelujen sekä vankilaintarkastajana toimineen Adolf Grotenfeltin tuottamien tekstien perusteella. Rikoslain kokonaisuudistuksesta annettu komiteanmietintö ja sitä seurannut tarkastuskomitean mietintö esittävät viralliset perusteet rikoslakiuudistuksen ja rangaistuskäytäntöjen taustalla. Vuoden 1888 säätyvaltiopäivillä käytyjä keskusteluja lakiehdotuksesta tarkastelin niiltä osin, mitä Suomalaisen Wirallisen Lehden Valtiopäivälehti-lisäosissa julkaistiin. Adolf Grotenfelt, joka toimi koko reformin ajavana voimana, kävi vankilaintarkastajan virassaan kirjeenvaihtoa niin senaatin, keisarin kuin vankilaitostenkin kanssa, ja näistä kirjeistä olen tarkastellut Grotenfeltin tuottamaa käsitystä koko reformin taustalla. Kansalaisten tuottamia käsityksiä vankeinhoidon murroksesta olen tarkastellut Translocalis-tietokannan avulla. Tietokantaan on kerätty kaikki suomenkielisiin lehtiin lähetetyt lukijakirjeet vuoteen 1885 asti. Lukijakirjeiden kirjoittajien laaja sosiaalinen spektri sekä maantieteellinen kattavuus antavat hyvän kuvan kansalaisten mielipiteistä ja kannanotoista vankeinhoitoreformia koskien. Näistä lukijakirjeistä analysoin systemaattisesti vankeinhoitoon keskittyvät hakutulokset, joita löytyi 391 kappaletta. Viranomaisdiskurssin vahvaksi suuntaajaksi muodostui Adolf Grotenfelt yhdessä murrosta ajaneiden kollegoidensa kanssa. Vahvana perusteena rangaistusjärjestelmän muutokselle näyttäytyivät kansainväliset humaanit rangaistusihanteet ja kansainvälisen tieteellisen yhteistyön kautta syntyneet käsitykset rationaalisesta kriminaalipolitiikasta. Muutosten ajaminen suomalaiseen yhteiskuntaan perusteltiin tieteellä ja kansakunnan liittämisellä osaksi sivistynyttä eurooppalaista perinnettä. Vaikka viranomaisten keskuudessa kuului myös uudistuksia haastavia näkemyksiä, muotoutui parannuskeskeinen ideologia viranomaisdiskurssin hyväksytyksi puhetavaksi, johon kaikki vakavasti otettavat kannanotot tuli suhteuttaa. Parannusideologia muodostui perusteeksi, johon viittaaminen oli avain osaksi diskurssia huolimatta siitä, olivatko toimet tosiasiallisesti parantamiskäsityksen mukaisia. Kansalaisten näkemyksissä rangaistusjärjestelmän muutokset vaikuttivat olleen jossain määrin tunnettuja, mutta erityisesti köyhän kansanosan elämään verrattuna vankeusoloja pidettiin liian mukavina. Yksittäisen vangin parannus nähtiin mahdollisena, mutta sen katsottiin vaativan liikaa resursseja. Nousevan raittiusaatteen nimissä vankila esitettiin viimeisenä määränpäänä, johon päätyminen voitiin välttää raittiudella. Kansalaisdiskurssin pääpaino olikin rikosten ennaltaehkäisyssä rangaistusjärjestelmän sijasta. Vaikka käsitykset rikollisten parannustavoitteen uskottavuudesta ja resurssien oikeudenmukaisesta suuntaamisesta erosivat viranomaisdiskurssissa ja kansalaispuheessa, näkyivät kummassakin esiin nostettuina teemoina sovitus rikosseuraamusten pohjana sekä pyrkimys mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen. Keskustelua käytiin siis eroista huolimatta samassa diskursiivisessa ulottuvuudessa, mutta painopiste keskittyi rikosprosessin eri vaiheisiin.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,002 | 0,002 |
| Bibliométrie | 0,000 | 0,002 |
| Études des sciences et des technologies | 0,007 | 0,003 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,000 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,001 | 0,000 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».