Bibliographic record
Abstract
1930-luvulla suomen- ja ruotsinkielisten välinen kansallisuuskiista saavutti huippunsa. Samalla vuosikymmenellä kansallisuuskiistassa ajauduttiin myös väkivallankäyttöön. Tämä tapahtui vuosina 1933–38 Helsingin keskustassa ruotsalaisuuden päivän yhteydessä syntyneissä mellakoissa. Kysymys oli etnisestä vastakkainasettelusta, jossa aitosuomalainen liike ajoi etnisesti yksikielistä kansakuntaa, ja suomenruotsalaiset vähemmistönationalistit puolustivat omaa etnistä yhteisöään Svenskfinlandia. Suomen kansallisuuskiistassa oli myös kansainvälinen ulottuvuus. Suomen ruotsinkielinen väestö haki useasti tukea pohjoismaisesta ja erityisesti ruotsalaisesta lehdistöstä. Julkisen keskustelun lisäksi Ruotsin valtio seurasi tarkasti Suomen kansallisuuskiistaa ja pyrki siihen aika ajoin vaikuttamaan. Ruotsin valtion rooli kansallisuuskiistassa on jäänyt tutkimuksessa hyvin vähälle pohdinnalle. Tässä artikkelissa tarkastellaan mellakoista seuranneita reaktioita hyödyntämällä laajaa ja osin uutta lähdeaineistoa. Laaja lähdeaineisto antaa mahdollisuuden tarkastella katumellakoiden merkitystä eri tasoilla. Julkisen keskustelun lisäksi avautuu näkymä Suomen ja Ruotsin viranomaisten ja poliitikkojen reaktioihin, kuinka nämä kohtasivat etnisesti ladatut väkivaltaiset mellakat. Ruotsalaisuuden päivän mellakat nousevat esille lehdistön lisäksi useista eri lähteistä: Museovirastossa säilytettävästä muistitietokyselystä, Etsivän Keskuspoliisin aineistosta sekä Suomen ja Ruotsin ulkoministeriöiden raporteista. Pääpaino on vuosien 1933 ja 1934 tapahtumissa. Artikkeli antaa käsityksen ruotsalaisuuden päivän mellakoiden etnisten yhteenottojen mittakaavasta sekä Suomen ja Ruotsin poliittisen johdon toiminnasta. Asiasanat: Kielikiista, kansallisuuskiista, mellakat, etnonationalismi, 1930-luku
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.003 | 0.001 |
| Open science | 0.000 | 0.002 |
| Research integrity | 0.001 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.051 | 0.014 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".