MétaCan
Menu
Back to cohort
Record W4417231712 · doi:10.30673/sja.160147

Oppimisen mahdollistajia ja esteitä

2025· article· W4417231712 on OpenAlex

Why this work is in the frame

A frame that forgets how it found something cannot be audited. These are the routes that admitted this work.

aboutThe title or abstract carries a Canadian signal from the geographic lexicon.
no affNo Canadian affiliation: this work is invisible to an affiliation-only frame.
No Canadian affiliation. An affiliation-only frame, the usual design, would never have seen this work. It is one of the works that make the case for inverting the frame.

Bibliographic record

VenueSananjalka · 2025
Typearticle
Language
FieldSocial Sciences
TopicResearch in Social Sciences
Canadian institutionsnot available
Fundersnot available
KeywordsPopulationPovertyWork (physics)Quarter (Canadian coin)

Abstract

fetched live from OpenAlex

Artikkelissa tarkastellaan aikuisten suomenruotsalaisten asiantuntijatyöntekijöiden kokemuksia suomen kielen oppimisesta ja käytöstä. Aineisto koostuu kahdentoista yksityisellä sektorilla työskentelevän asiantuntijatyöntekijän haastattelusta. Haastateltavien koti- ja koulusivistyskielenä on koko ajan ollut ruotsi, eli he ovat kasvaneet hyvin ruotsinkielisissä ympäristöissä. Asiantuntijatyössään he kuitenkin käyttävät suomea säännöllisesti. Artikkeli keskittyy siihen, millaiset ympäristöt ja tilanteet haastateltavat ovat kokeneet suomenoppimisen kannalta merkittäviksi, oppimisen mahdollistajiksi, ja mitkä vastaavasti oppimisen esteiksi. Lisäksi artikkelissa pohditaan, millaisia käsityksiä suomen kielen oppimisesta ja kielitaidosta puhujien kokemukset heijastavat. Näkökulma on retrospektiivinen: jo työelämässä olevien kielenkäyttäjien takautuvat kertomukset poluistaan suomen kielen käyttäjiksi. Haastateltavien kertomuksissa kielen oppiminen liittyy merkityksellisiin käyttöympäristöihin: suomea on opittu oman elämänvaiheen kannalta luontevissa ja tärkeissä sosiaalisissa tilanteissa, ja erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa kielenoppiminen paikantuu yksittäisiin, itselle merkityksellisen lähipiirin samanikäisiin ihmisiin. Aikuisena elinympäristö muuttuu ja laajenee opintojen ja työn myötä, ja myös kielenoppimisen mahdollistajina kuvataan laajempaa toimintaympäristöä: kieltä on opittu osallistumalla ja olemalla läsnä merkityksellisessä yhteisössä, kuten opinnoissa ja erityisesti työpaikalla. Kaikilla haastateltavilla kielenoppimiseen on kytkeytynyt myös tilanteen luoma välttämättömyys kommunikoida. Koetut kielenoppimisen esteet puolestaan liittyvät erityisesti virheettömyyttä ja kielioppia painottavaan kouluopetukseen sekä ympäristön yksikielisyyteen. Haastateltavien kuvaukset kaiuttavat paitsi koulun kieltenopetusta ja sitä ohjaavia käytänteitä myös puhujien sisäistämää kuvaa ideaalista natiivipuhujan kielitaidosta; siitä, millaista kielitaitoa suomenruotsalaiset kielenkäyttäjät kokevat itseltään odotettavan. Artikkelin laajempana yhteiskunnallisena taustana on kansallisissa selvityksissä esiin tullut eriytymiskehitys kaksikielisten ja suomea tuskin lainkaan käyttävien suomenruotsalaisten nuorten välillä sekä toisaalta suomenruotsalaisten nuorten muutto Ruotsiin opiskeluvaiheessa ja työelämään siirryttäessä. Tutkimuksen perusteella yksi olennainen haaste on siinä, miten saada luokkahuoneen ulkoiset oppimisympäristöt ja kontaktit osaksi paitsi toisen kotimaisen kielen opetuksen pedagogisia käytänteitä myös ylipäänsä lasten ja nuorten arkea – niin, että samalla tuetaan ruotsin kieltä ja ettei suomen kieltä koeta uhaksi ruotsinkielisyydelle. Mahdollisuudet laajempaan sosiaaliseen ja ammatilliseen kanssakäymiseen edesauttaisivat myös mahdollisuutta saavuttaa työelämässä tarvittava kielitaito.

Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.

Full frame distilled prediction

Teacher imitation

Not calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.

metaresearch head score (Codex)0.005
metaresearch head score (Gemma)0.003
Version: codex-gemma-dda1882f352aValidation status: machine_predicted_unvalidated
Candidate categoriesMeta-epidemiology (narrow), Science and technology studies, Scholarly communication, Insufficient payload (model declined to judge)
Consensus categoriesScience and technology studies, Insufficient payload (model declined to judge)
DomainCandidate signal: none · Consensus signal: none
Study designCandidate signal: Not applicable · Consensus signal: none
GenreCandidate signal: Other · Consensus signal: none
Teacher disagreement score0.800
Threshold uncertainty score1.000

Codex and Gemma teacher scores by category

CategoryCodexGemma
Metaresearch0.0050.003
Meta-epidemiology (narrow)0.0000.000
Meta-epidemiology (broad)0.0010.000
Bibliometrics0.0000.006
Science and technology studies0.0040.005
Scholarly communication0.0010.001
Open science0.0030.001
Research integrity0.0010.001
Insufficient payload (model declined to judge)0.0090.001

Machine scores (provisional)

The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.

Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.

Opus teacher head0.033
GPT teacher head0.428
Teacher spread0.395 · how far apart the two teachers sit on this one work
Validation statusscore_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from it