Näkökulmia taide- ja kulttuurishistorialliseen sanastoon : Ortodoksisten kirkkoesineiden ja ikonien terminologian suomalaistamisesta 1930–80-luvuilla
Bibliographic record
Abstract
Suomen autonomisen ortodoksisen kirkon historian eräänä pitkäaikaisena teemana on ollut kulttuurisen yhteyden luotaaminen yhtäältä venäläiseen ja toisaalta kreikkalaiseen ortodoksiaan. Vaikka 1920- ja 1930-lukujen kansallistuttamistoimet tähtäsivät suomalaiskansallisen ortodoksian luomiseen, se käytännössä tarkoitti venäläisten vaikutteiden poissulkemista ja Bysantti-yhteyksien etsimistä. Kirkko- ja kulttuuripoliittisten ilmiöiden rinnalla kansallistaminen näkyi myös kielen tasolla. Monet muuttivat nimensä suomenkieliseen asuun. Jumalanpalveluksissa ja kirkon hallinnossa käytettiin suomen kieltä, vaikkei se monen äidinkieli ollutkaan. Kirkkoslaavista ja kreikasta periytyvät nimet kirkollisille esineille ja käsitteille nousivat myös pohdintaan kirkon johdossa. Tarkastelen artikkelissani kuinka jumalanpalvelusesineisiin, kirkkotekstiileihin ja ikoneihin liittyvien käsitteiden suomenkielinen sanasto on muotoutunut. Lähestyn aihetta sekä julkaisemattomien asiakirjojen että julkaistun kirjallisuuden avulla. Vuonna 1999 ilmestyi arkkimandriitta (nyk. piispa) Arsenin 300-sivuinen Ortodoksinen sanasto , jossa esitellään yli 700 ortodoksiseen uskontoon, taiteeseen ja kulttuuriin liittyvää termiä. Teoksen loppuun on koottu sanaluettelot, joista käy ilmi ilmaisujen kreikan- ja venäjänkieliset vastineet. Kuten kirjoittaja esipuheessaan kertoo, aikaisemmin kirkollisia sanastoja on julkaistu jonkin verran erilaisten julkaisujen liitteinä. Sen sijaan erillistä sanakirjaa ei tätä ennen ole ilmestynyt suomeksi. Arkistoaineistot kuitenkin kertovat, että terminologian kääntäminen, vakiinnuttaminen ja kirkollisen kielen päivittäminen on askarruttanut aina autonomian alkuajoista saakka.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.002 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.003 |
| Scholarly communication | 0.003 | 0.001 |
| Open science | 0.000 | 0.002 |
| Research integrity | 0.000 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.010 | 0.001 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".