Ajatuksia Tokiosta kohti Maarianhaminaa : Kulttuuriset ja poliittiset syyt Japanin rooliin Ahvenanmaan kysymyksessä 1921
Bibliographic record
Abstract
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin kulttuurisia ja poliittisia syitä siihen, miksi Japani päätyi tukemaan Ahvenanmaan kysymyksen aikana Suomea Ruotsin sijaan. Ahvenanmaan kysymystä käsiteltiin Kansainliitossa 1921, jolloin järjestö päätti saarten kuuluvan autonomisena ja demilitarisoituna osaksi Suomea. Perehdyn tutkielmassani Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyyn ja ratkaisuun Kansainliitossa, sekä suomalaisten, ruotsalaisten että japanilaisten toimiin kysymyksen aikana. Lisäksi tutkin niitä syitä, jotka edesauttoivat Japanin asettumista Suomen puolelle. Tähän kuuluvat Suomen ja Japanin varhaisten kulttuuristen ja poliittisten yhteyksien sekä Japanin ja Kansainliiton välisen historian tutkiminen. Perehdyn myös erityisesti G.J. Ramstedtin, Suomen Japanin-lähettilään, toimiin Japanissa Ahvenanmaan kysymyksen aikana. \nTutkielmani lähdeaineisto koostuu Suomen Ulkoministeriön arkistoraporteista, muistelmista ja tutkimuskirjallisuudesta, joiden aiheina ovat Ahvenanmaan kysymys, Suomen ja Japanin väliset suhteet, Japanin toiminta Kansainliitossa sekä G.J. Ramstedtiin liittyvät tutkimukset. Metodologisesti lähestyn tutkielmani aihetta kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa on sekä kulttuurihistorian- että poliittisen historian piirteitä. \nTutkimukseni osoittaa, että Japanin tuki Suomelle johtui pitkälti Suomen sijainnista Neuvostoliiton vieressä. Niin kauan kuin Japanilla ei ollut diplomaattisia suhteita Neuvostoliittoon, se saattoi käyttää Suomea seuratakseen Neuvostoliiton tapahtumia. Japanin osuuteen Ahvenanmaan kysymyksessä vaikutti kuitenkin erityisesti myös Ramstedtin panos Suomen Japanin lähettiläänä. Hänen Japanin delegaatiolle kirjoittamansa muistio antoi japanilaisille tärkeää tietoa sille muuten melko tuntemattomasta aiheesta. Poliittisten toimien lisäksi Suomella oli yleisesti hyvä kuva Japanissa. Tätä edustivat suomalaisten lähetystötoiminta maassa, sekä aikalaisten käsitykset suomalaisten ja japanilaisten mahdollisesta kielisukulaisuudesta. Nämä kulttuuriset seikat edesauttoivat Japanin delegaation asettumista Suomen puolelle Ahvenanmaan kysymyksessä.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.002 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.003 | 0.004 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.004 | 0.002 |
| Bibliometrics | 0.005 | 0.005 |
| Science and technology studies | 0.001 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.000 | 0.001 |
| Open science | 0.006 | 0.004 |
| Research integrity | 0.004 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.041 | 0.073 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; both teacher heads agree on what is shown here.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".