”Suurvaltojen valitseman turvallisuuspolitiikan keskeisiin ainesosiin pienillä mailla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa” : Novaja Zemljan ydinkokeet Suomen ulkopolitiikassa 1990–1993
Bibliographic record
Abstract
Tutkielmassa selvitetään, kuinka Suomi reagoi Neuvostoliiton suunnitelmiin siirtää kaikki ydinkokeensa Suomen lähialueella sijainneelle Novaja Zemljan koealueelle sekä alueella lokakuussa 1990 tehtyyn ydinkokeeseen. Keskeinen kysymys on, kuinka Suomi pyrki vaikuttamaan Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän politiikkaan kysymyksessä, joka liittyi voimakkaasti suurvaltojen etuihin. Aineiston mahdollistamissa rajoissa selvitetään myös, millaisten käsitysten ja näkemysten pohjalta Suomen politiikka muotoutui. Tarkoituksena on tätä kautta selvittää, millä tavoin Suomen ulkopolitiikka ja sen käytännön toteutus muuttuivat kylmän sodan loppuvuosina ja Neuvostoliiton hajotessa. Lisäksi pohditaan, kuinka Suomen lähialueen turvallisuuskysymyksiä hahmotettiin uudelleen 1990-luvun alun muuttuvassa tilanteessa. Vaikka Novaja Zemljan ydinkokeiden vastustusta perusteltiin kokeiden mahdollisilla ympäristövaikutuksilla, tutkielmassa ydinkokeiden siirtäminen Suomen lähialueelle ymmärretään ensisijaisesti turvallisuus- ja aseidenriisuntapoliittisena kysymyksenä. Suomen toimintaa Novaja Zemljan kysymyksessä tarkastellaan Suomen ulkopolitiikan sekä sen alaan kuuluvan aseidenriisuntapolitiikan näkökulmasta. Samalla kysymys liittyy Suomen kansainvälisen aseman ja turvallisuusympäristön muutokseen sekä lähialuetta koskeneiden uusien uhkakuvien nousuun ulkopolitiikan asialistalle. Tutkielman primääriaineisto on peräisin ulkoministeriön arkistosta. Aineiston tarkastelu on rajattu vuosiin 1990–1993, sillä Neuvostoliiton suunnitelmat Novaja Zemljan suhteen nousivat Suomen ulkopolitiikan asialistalle vuoden 1990 alussa, ja kysymyksen käsittely keskittyi vuosiin 1990–1992. Aineistosta käy ilmi, että Novaja Zemljan ydinkoekysymys nousi pohjoismaisen yhteistyön piiriin Suomen aloitteesta: Suomi ehdotti Pohjoismaille yhteistä kannanottoa ja vaikutti aktiivisesti Pohjoismaiden yhteisen toimintalinjan muotoutumiseen. Pohjoismaiden kannanotoissa korostettiin ydinkokeista haavoittuvalle arktiselle ympäristölle aiheutuvaa vaaraa, vaikka alan asiantuntijat pitivät ydinkokeista riskejä pieninä. Aiempi tutkimus tukee tulkintaa siitä, että Suomella oli myös turvallisuuspoliittinen intressi estää ydinkokeet Pohjoisella jäämerellä. Aineistosta ilmenee, että ympäristöturvallisuutta korostavaa lähestymistapaa pidettiin ulkoasiainministeriössä kuitenkin hedelmällisempänä, sillä ydinkokeiden koettiin olleen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välinen turvallisuuspoliittinen kysymys, johon Pohjoismailla ei koettu olleen vaikutusmahdollisuuksia. Neuvostoliiton Novaja Zemljalla lokakuussa 1990 tekemän ydinkokeen jälkeen Suomen politiikassa havaitaan muutos kohti selkeämpää pyrkimystä vuoropuheluun Neuvostoliiton kanssa. Tarkoituksena oli pyrkiä minimoimaan ydinkokeiden vaikutuksia ympäristöön niin kauan, kuin ydinkokeita jatkettaisiin. Uudesta pragmaattisemmasta lähestymistavasta huolimatta Suomen aseidenriisuntapoliittisten linjausten – ennen kaikkea ydinkoekieltoa koskeneen kannan – korostettiin kuitenkin pysyneen ennallaan. Toinen painopisteen muutos Suomen politiikassa tapahtui keväällä 1992 Sosnovyi Borin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Vaikka onnettomuus ei aiheuttanut vakavaa vaaraa, se nosti entisen Neuvostoliiton alueella sijainneiden ydinvoimaloiden heikon turvallisuustason Novaja Zemljan ydinkokeita merkittävämmäksi huolenaiheeksi. Suomen politiikassa on havaittavissa selvää varovaisuutta, mikä tukee aiemmassa tutkimuksessa esitettyjä tulkintoja siitä, että puolueettomuuspolitiikan periaatteista luovuttiin kylmän sodan lopulla asteittain. Suomen puolueettomuuspolitiikalle tyypillinen pidättäytyväisyys ilmenee esimerkiksi pyrkimyksenä välttää voimakkaita kannanottoja ydinkoekiellon puolesta, sillä niiden tiedettiin ärsyttäneen sekä Yhdysvaltoja että Neuvostoliittoa. Kuvaavaa on, että erityisesti Yhdysvalloilta haettiin hyväksyntää Suomen aktiivisuudelle. Ydinkokeiden ympäristöturvallisuuden korostaminen näyttäytyy siten tietoisesti valittuna lähestymistapana, jonka avulla voitiin välttää puuttumasta ydinkokeisiin väistämättä liittyneisiin turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomen puolueettomuuteen ja pienen valtion poliittiseen realismiin perustunut ulkopolitiikka näytti kylmän sodan päättyessä muuttuneen hitaasti. Samalla Novaja Zemljan ydinkokeiden nousua Suomen ulkopolitiikan asialistalle voidaan kuitenkin pitää osoituksena Suomen 1980-luvun lopulla lisääntyneestä poliittisesta liikkumatilasta.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.002 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.003 | 0.001 |
| Open science | 0.000 | 0.002 |
| Research integrity | 0.001 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.044 | 0.008 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".