Valtion asuntopolitiikan toimien vaikutukset Suomen asuntosektoriin ja talouteen : Tukimuotojen tarkastelu vuosina 1994–2023
Bibliographic record
Abstract
Suomessa on viime vuosina keskusteltu yleisen asumistuen kasvusta. Samaan aikaan rakennusala on suurissa ongelmissa nousseiden kustannuksien ja rahoituksen saatavuuden kanssa. Toimet, joilla Suomessa pyritään tasaamaan asuntomarkkinoita ja turvaamaan kotitalouksien asumista on yleinen asumistuki ja kohtuuhintaisen asuntojen tarjoaminen. Kohonneisiin maksettuihin asumistukiin on ehdotettu ratkaisuksi kohtuuhintaisten asuntojen lisäämisen määrää. Toisaalta rakennusalan ongelmiin voi valtio auttaa lisäämällä omaa asuntotuotantoaan. Kuitenkin näiden kahden tukimuotojen välillä on paljon eroja ja niiden tehokkuutta sekä vaikuttavuutta muihin tekijöihin on aina tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti. On tärkeää, että Suomessa harjoitettu asuntopolitiikka olisi pitkäjänteistä ja yli hallintojen menevää. Tutkielman tavoitteena on katsoa miten yleinen asumistuki ja kohtuuhintaisten asumisen asuntojen tuotanto vaikuttavat eri sektoreille, kotitalouksiin ja yleiseen talouteen Suomessa. Tutkimuksessa tutkimusmenetelminä toimii regressio- ja korrelaatioanalyysit. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan myös Suomen asuntosektoria, vuokramarkkinoita, omistusoikeuksia sekä sosiaalisia tukijärjestelmiä yhdeksään muuhun Euroopan maahan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Euroopan maiden väliset asuntomarkkinat ja asuntopoliittiset toimet ovat hyvin erilaiset. Lisäksi Pohjoismaiden asuntosektorit eroavat merkittävästi toisistaan ja varsinkin verrattavissa Suomeen. Tutkimuksessa Suomen osalta katsotaan vaikuttavuutta taloudellisiin tekijöihin pääsääntöisesti vuosina 1994–2023. Yleistä asumistukea ja valtion asuntotuotantoa vertaillaan erikseen katsomalla millaisia yhteyksiä niillä, on BKT asukasta kohden ja vuokrahintaindeksin välillä. Tutkimuksen tulokset menevät hyvin yhteen aikaisempien tutkimuksien ja ajatuksen kanssa, että yleinen asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa. Tämän lisäksi valtion tuottamien kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen korostuu silloin, kun yksityisellä puolella on ongelmia. Valtio pyrkii vaikuttamaan markkinoilla myös silloin kun noussut vuokrataso nostaa asuntojen kysyntää. Kysyntää pyritään hillitsemään lisäämällä asuntojen tarjontaa rakentamisella. Kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana, valtion asuntotuotanto on pysynyt suhteellisen matalana, vaikka yksityisellä puolella on ollut voimakasta heilahtelua rakentamisen määrissä. Korrelaatioanalyysin mukaan Suomessa on selkeästi positiivinen yhteys asuntojen- ja vuokrahintaindeksin, julkisten sosiaalimenojen sekä BKT välillä. Yhteys vaihtelee kohtalaisesta erittäin vahvaan positiiviseen yhteyteen. Yleisen asumistuen, BKT asukasta kohden ja vuokrahintaindeksin väliseksi regression selityskertoimeksi saadaan noin 90 %. Vastaava BKT asukasta kohden yhteys valtion asuntotuotantoon on noin 60 %. Kummankin vertailukohteen kertoimet ovat erittäin hyvät, jotka viittaavat siihen, että yleisen asumistuella ja valtion asuntotuotannolla on merkittävät yhteydet vuokriin, kotitalouksien taloudelliseen tilanteeseen sekä yleisesti Suomen talouteen.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.002 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.002 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.000 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.000 | 0.001 |
| Open science | 0.001 | 0.001 |
| Research integrity | 0.001 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.013 | 0.013 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; both teacher heads agree on what is shown here.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".