Arjen ajan ja paikan representaatioiden kielellistä tarkastelua vuoden 2011 Kotiliesi- ja Kotivinkki-lehdissä
Bibliographic record
Abstract
Tutkielma käsittelee arjen kielellisiä esittämistapoja mediatekstien kontekstissa. Työn tarkoituksena on perehtyä arjen lingvistiseen kuvaukseen kahdessa eri naistenlehdessä, Kotiliedessä ja Kotivinkissä. Arjen kuvaamisen tapoja eli representaatioita tutkiva työ on toteutettu konstruktionistisen ja diskursiivisen kielikäsityksen kehyksessä. Tutkimuksen aihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja liittyy elämäntapavalinnoista käytävään keskusteluun. Representaatioita tutkiva työ keskittyy arjen ajan ja paikan kartoittamiseen. Tutkielman keskeisimpänä tavoitteena on arjen rytmin käsitteen ympärille hahmottuvan tutkimustehtävän ratkaiseminen. Tutkimuksen keinoin on tarkoitus selvittää arjen rytmin ja rytmien muutoksen rakentumista eli arjen merkityksellisyyden kautta rakentuvaa elämänrytmiä naistenlehdissä. Tehtävää täsmentävät seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Millaisia representaatioita arjesta diskursiivisesti rakennetaan Kotiliesi- ja Kotivinkki-lehtien teksteissä? 2) Miten representoidun arjen ajallista ja paikallista luonnetta aineistossa kuvataan? 3) Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä arjen ajan ja paikan kuvauksessa aineistossa voidaan nähdä? Työ pohjautuu mm. Faircloughin esittelemään diskurssintutkimuksen suuntaukseen ja teorioihin. Diskurssi ymmärretään työssä sekä teoreettiseksi lähtökohdaksi, merkityksellistämisen tavaksi, että tietyiksi kiteytyneiksi tavoiksi merkityksellistää maailmaa. (Fairclough mm. 1992.) Arjen representoinnin tavat ja näiden diskursiiviset kytkennät liittyvät osaksi kielen ja diskurssien vallan tematiikkaa. Työ on kvalitatiivinen ja aineistolähtöinen. Tutkielma perustuu tekstilähtöiseen diskurssianalyysiin, ja kriittisen diskurssianalyysin teoreettiset taustat sekä systeemis-funktionaalisen kieliopin funktiot rajaavat työn analyyttisen kehyksen (mm. Fairclough; Halliday). Aineistona työssä on käytetty ko. lehtien 2011 ilmestyneiden numeroiden joukosta rajautuneita tekstejä. Varsinaisen analyysin kohteena työssä on ollut 37:n artikkelin tutkimustehtävän mukainen kieliaines. Analyysissa hahmottuvat kolme eri diskurssia, tehokkuus, hidastaminen ja arjellistuminen, muodostavat representaatioineen työn merkittävimmät tutkimustulokset. Tehokkuuden diskurssin representaatioille on yhteistä tavoitteellisuus sekä ajan kokeminen rajalliseksi mutta samalla hallittavaksi. Tehokkuuden ns. vastadiskurssi hidastaminen puolestaan näyttäytyy representaatioille yhteisenä hitaan tai hitaamman arjen pyrkimyksenä. Yhteistä näille diskursseille on kuitenkin ajan hallinnan tavoittelu. Erityisesti arjen paikan määrittymisen kautta hahmottuva arjellistumisen diskurssi taas ilmenee arjen kuvaukselle monin paikoin tyypillisenä arjen merkityksen korostumisena. Tulokseni perustuvat tutkimaani aineistoon, eikä havaintoja voi yleistää koskemaan mediatekstien laajaa kenttää. Toivon tulosteni kuitenkin tuovan yhden näkökulman mediatekstien representaatiotutkimukseen. Työni on diskurssintutkimukselle ominaisesti monitieteinen, mutta haluan tutkimusasetelmallani ja valitsemillani tutkimusmenetelmillä korostaa kielen tehtävää arkemme kuvaajana ja tuottajana.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.003 | 0.005 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.002 |
| Science and technology studies | 0.006 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.012 | 0.005 |
| Open science | 0.001 | 0.007 |
| Research integrity | 0.002 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.151 | 0.039 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".