„Eine arische Rasse auf eigener Scholle“ : Die Wahrnehmung der Menschen und der Natur in Curt Strohmeyers Blut-und-Boden-ideologischem Erlebnisbuch „Mein finnisches Tagebuch“ (1941)
Bibliographic record
Abstract
Jatkosodassa 1941–1944 suomalaiset taistelivat saksalaisten aseveljinä Suomen itärajalla yhteistä vihollista vastaan, vaikkakin eri päämäärillä. Rintamalla kulki mukana myös eräs sotakirjeenvaihtaja Curt Strohmeyer, joka kirjoitti matkaltaan Suomen kansaa, maata ja sen sotilaita kuvailevan kirjan Mein finnisches Tagebuch, unter Suomis Bauern, Jäger und Soldaten, johon Strohmeyer on kirjoittanut värikkäästi kokemuksistaan niin sota- kuin kotirintamalla. Kyseinen teos on tämän Pro-gradu-tutkielman tutkimuskohteena. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Curt Strohmeyerin teoksen Mein finnisches Tagebuch (1942) ihmis- ja luontokuva heijastaa Blut ja Boden- ideologiaa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä määritetään kansallissosialistisen kirjallisuuden tyypilliset piirteet Uwe Ketelsenin ja Klaus Vondungin avulla. Tämän jälkeen esitellään kansallissosialistisen Saksan ideologista perustaa, joka tukeutuu muun muassa historioitsija Wolfgang Wippermanin tutkimukseen. Yllämainittujen lisäksi kuvataan propagandistisen kokemuskirjan (Erlebnisbuch) tuntomerkit perustuen Van linthoutin määritelmään. Lisäksi syvennytään Blut (maa) ja Boden (veri) käsitteeseen, sen alkuperään ja kehitykseen. Ideologian alkuperä ja kehitys- osa tukeutuu historioitsija Daniela Münkelin tutkimuksiin, kun taas Blut ja Boden-kirjallisuuden määrittelyssä merkittävimpänä lähteinä toimivat Ernst Loewyn, Uwe Ketelsenin, Peter Zimmermannin tutkimukset Natsi-Saksan kirjallisuudesta. Historiallisen viitekehyksen tarkoituksena on antaa holistinen kuva Suomen ja Saksan yhteistyöstä vuosien 1933–1941 välisenä aikana. Tärkeinä lähteinä maiden välistä kulttuuri yhteistyötä kuvattaessa toimivat Elina Melginin ja Risto Peltovuoren tutkimukset. Sota-ajan yhteistyö -osio tukeutuu eniten Markku Jokisipilän Aseveljiä vai liittolaisia? -tutkimukseen ja Thomas Röpstorffin näkemyksiin Suomen asemasta Saksan rinnalla talvi- ja jatkosodan aikana. Tutkimuksen pääosa alkaa kirjailija Curt Strohmeyerin ja hänen teoksensa esittelyllä. Tärkeänä lähteenä toimii hänen poikansa Arn Strohmeyrin kirjoittama teos Vaters Masken (2005). Analyysi on jaettu kahteen osioon: ihmisten ja luonnon havainnointiin. Metodi noudattaa sisällönanalyysin keinoja. Kumpikin osio on jaettu yläteemoihin, jotka olen valinnut teoksesta sen perusteella, että ne esiintyivät yleisimmin ja kuvaavat mielestäni vahviten Blut ja Boden-ideologiaa. Analyysissä tarkastellaan miten nämä teemat (muun muassa talonpoikaisuus, arjalaisuus, pellot, metsät) näyttäytyvät teoksessa ja miten niissä heijastuu Blut ja Boden- ideologia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Curt Strohmeyerin teoksen kuvaus suomalaisista ja itäkarjalaisista vastaa kansallissosialistista ihmiskuvaa. Hahmot ovat usein ahkeria, sankarillisia, vaaleita ja sinisilmäisiä sotilaita, tukinuittajia, metsureita tai maanviljelijöitä, joista jälkimmäiset nähdään yhteiskunnan kulmakivinä. Viittaukset rotuoppiin ovat yksiselitteisiä. Luonto kuvataan romanttisella ihannoidulla tavalla, ja sen katsotaan antavan vastauksen kaikkiin kysymyksiin ja tarpeisiin: luonnon äärellä asuvalta ei puutu mitään. Pellot ovat tarkoitettuja viljeltäviksi ja metsät huojuvat korkeita tukkipuita, jotka on valjastettava kansalaisten hyötykäyttöön. Kuvausten taakse voidaan nähdä verhoutuvan poliittisesti vaarallisia sanomia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Blut ja Boden-ideologian ajatus uuden elintilan raivaamisesta idästä vahvemmalle germaaniselle rodulle näyttäytyy selkeästi Strohmeyerin Suomen kansaa ja maata kuvaavassa teoksessa.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.000 | 0.000 |
| Science and technology studies | 0.008 | 0.012 |
| Scholarly communication | 0.004 | 0.003 |
| Open science | 0.000 | 0.003 |
| Research integrity | 0.002 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.005 | 0.001 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".