”Me olemme kukoistaneet ilman kenenkään lupaa tai suojelusta”: kansanmurhan muistin politiikka ja armenialaisten kansanmurha
Why this work is in the frame
A frame that forgets how it found something cannot be audited. These are the routes that admitted this work.
Bibliographic record
Abstract
Tutkimuksen aiheena on kansanmurhan muistipoliittinen käsittely ja erityisesti armenialaisten kansanmurhaa koskeva keskustelu Suomessa. Suomi luetaan valtioihin, joissa armenialaisten joukkotuhoa ei ole virallisesti tunnustettu kansanmurhaksi, mutta keskustelua aiheesta on kuitenkin ilmennyt niin mediassa kuin eduskunnassakin. Aineistona tutkimuksessa käytetään armenialaisten kansanmurhan 100-vuotispäivää huhtikuussa 2015 edeltävien vuosien suomalaista keskustelua, josta tärkeimpänä Serafim Seppälän teosta Armenian kansanmurhan perintö (2011, Like). Ensimmäinen tutkimuskysymys kysyy kuinka armenialaisten kansanmurhan tunnustamista argumentoidaan moraalisesti suomalaisessa keskustelussa. \n \nPolitiikan tutkimuksessa kansanmurhien perinnön osalta erityinen rooli on Hannah Arendtin tunnetulla reportaasilla Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä Jerusalemissa. Eichmannia syytettiin juutalaisten joukkotuhoon liittyvistä rikoksista ja hänet tuomittiin vuonna 1962. Toinen tutkimuskysymys kysyy kuinka armenialaisten kansanmurhan eettinen perintö peilautuu Eichmannin oikeudenkäynnin poliittiseen perintöön. \n \nTutkimus nojautuu muistin politiikan teoriaan ja perinteeseen erityisesti kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Muistin politiikan ja historiapolitiikan teoria ammentaa kuitenkin monitieteisestä aineistosta, jossa on mukana myös historiantutkimusta. Menetelmänä on teorialähtöinen muistin politiikan sovellus aineistoa jäsentävänä ja erittelevänä välineenä. \n \nTutkimuksen tuloksina esitetään armenialaisten kansanmurhan perintö suomalaisessa keskustelussa moraalisesti velvoittavana muistin politiikkana ja kuvataan armenialaisen kansan traumanjälkeisen olotilan erityispiirteitä kansanmurhan henkisenä perintönä. Toisaalta Hannah Arendtin poliittiseen analyysiin ja moraalisiin arvostelmiin vedoten kansanmurhan virallinen tunnustaminen valtiollisella tasolla näyttäytyy toissijaisena, jotta vakava ja kansanmurhan perintöä kunnioittava muistin politiikka olisi silti mahdollista. Armenialainen kulttuuri ja perintö ovat ”kukoistaneet” myös ilman universaalia valtiollisen tunnustamisen politiikkaa.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.002 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.000 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.000 | 0.001 |
| Open science | 0.002 | 0.000 |
| Research integrity | 0.002 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.004 | 0.000 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from it