Liberaalien arvojen rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: Tapaustutkimus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan viestintäaineistoista
Bibliographic record
Abstract
Tässä tutkielmassa tutkin miten liberaalit arvot ovat edustettuna Suomen ulko- ja turvallispoliittisissa viestintäaineistoissa. Liberalismi on poliittinen filosofia, joka 1600-luvulta lähtien pitkälti määrittänyt länsimaista politiikkaa ja kansainvälisiä suhteita. Liberaalit arvot toimivat länsimaisen multilateraalisen maailmanjärjestyksen peruspilarina. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategia määrittyy Suomen geopoliittisen sijainnin mukaan; Suomi on erikoinen valtio globaalista näkökulmasta katsottuna, sillä poliittinen itä ja länsi kohtaavat Suomessa. Suomella on erityinen tehtävä ylläpitää hyviä kahdenkeskisiä suhteita toisaalta itäisen naapurimaamme kanssa, mutta toisaalta liberaalin länsimaisen maailman kanssa. Suomi itse pyrkii profiloitumaan länsimaisena hyvinvointivaltiona, jolloin suhteet ovat luonnostaan vahvemmat länsimaiden kanssa ja niitä pyritään myös tulevaisuudessa tietoisesti vahvistamaan. Suomen suhteet länsimaiseen maailmaan selittyvät vahvasti kansainvälisten suhteiden teorian liberalismin avulla. Tutkielmani koostuu kahdesta osasta. Kirjallisuuskatsauksessa käsittelen liberaalien arvojen poliittisfilosofista historiaa, kansainvälisten suhteiden teoriaa liberalismia, sen roolia liberaalin maailmanjärjestyksen rakentumisessa sekä liberaalin multilateraalisen maailmanjärjestyksen tulevaisuutta. Kirjallisuuskatsaus antaa syvällisemmän ymmärryksen liberaalien arvojen historiasta ja liberalismista ideologiana sekä kansainvälisten suhteiden teoriana. Itse tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa perehdyn Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin viestintämateriaaleihin liberalismin ja liberaalien arvojen näkökulmasta. Tutkimukseni tiivistää näiden kolmen dokumentin sisällön ja tutkii niitä liberaalien arvojen ja kansainvälisten suhteiden liberalismin näkökulmasta. Tutkimusaineiston perusteella arvioin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan seuraavan hyvin pitkälti liberalismin tavoitteita ja liberaalia arvopohjaa. Suomen ulkoasiainhallinto pyrkii turvaamaan suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin, vahvistamaan Suomen kansainvälistä asemaa, ja turvaamaan Suomen itsenäisyyden. Suomi on kuitenkin verrattain pieni valtio ja joutuu siksi turvautumaan huomattavan paljon kansainväliseen yhteistyöhön vahvistaakseen kansainvälistä asemaansa ja turvatakseen kansansa turvallisuuden. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävä on edistää kestävää kehitystä, kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Nämä ovat kaikki liberaaleihin arvoihin perustuvia tavoitteita. Suomi pyrkii kansainvälisesti edistämään sitoutumista liberaaleihin yleismaailmallisiin arvoihin: ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohja on pitkälti EU:n arvopohjan värittämä. Tästä huolimatta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista viestintäaineistoista ilmenee myös selkeästi Suomen oma myös liberaali, mutta kansainvälisesti katsottuna vasemmistolaisempi, arvopohja. Suomen omissa arvoissa korostuvat heikoimmissa asemissa olevista huolehtiminen ja ajattelu siitä, että ketään ei jätetä jälkeen. Suomen oma arvopohja toimii rakennuspilarina suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Suomen ulkoasiainhallinnon tehtävä on luoda maakuvaa Suomesta länsimaiseen liberaaliin arvopohjaan nojaavana oikeusvaltiona, mutta toisaalta sen työhön kuuluu myös tuoda esiin Suomen omaa arvopohjaa tasa-arvoisena pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Tutkimukseni pohjalta havainnoin, että liberalismi aate kehittyy, elää ja voi hyvin 2000-luvun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.005 | 0.003 |
| Scholarly communication | 0.010 | 0.004 |
| Open science | 0.001 | 0.006 |
| Research integrity | 0.002 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.061 | 0.012 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".