Tiedon jakamisen kehittäminen osana tiedonhallinnan prosessia HUS Silmäsairauksien linjalla
Bibliographic record
Abstract
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö määrittää tiedolla johtamisen viittaavan päätöksentekoon, joka perustuu ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon. Käsitteen alle sisältyy myös kaikki prosessit sekä toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea päätöksentekoa organisaatiossa. \n \nTiedonhallinnan prosessimalli auttaa hahmottaa tiedonhallinnan kokonaisuutena jatkuvana syklinä. Siinä on kuusi erillistä toimintoa, joiden avulla tietoa voidaan organisoida tehokkaasti. Näitä toimintoja ovat tiedontarpeiden tunnistaminen, tiedon hankkiminen, tiedon organisointi ja varastointi, tietotuotteiden ja -palveluiden kehittäminen, tiedon jakaminen sekä tiedon hyödyntäminen. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin tiedonhallinnan prosessimallin osista tiedon jakamisen vaiheeseen sekä lisäksi tarkastellaan tietotuotteiden ja -palveluiden kehittämisen vaihetta. \n \nOpinnäytetyön toimintaympäristö on Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin operatiivisen tulosalueen Pää- ja kaulakeskuksen Silmäsairauksien linja. Opinnäytetyön tavoite on kehittää tiedon jakamista osana tiedonhallinnan prosessia HUS Silmäsairauksien linjalla. Toimintatutkimus valikoitui tämän opinnäytetyön metodologiaksi, koska sen keskeisenä tavoitteena on aikaansaada muutos käytännön toiminnassa. Toimin-tatutkimus koostuu neljästä syklistä. Ensimmäisessä syklissä tarkoitus oli kartoittaa tiedon jakamisen nykytila Silmäsairauksien linjalla työntekijöiden näkökulmasta käyttäen 6.3.5- menetelmää. Kehittämiskysymys oli, mitä tiedon jakamisen estäviä tekijöitä ilmenee HUS Silmäsairauksien linjalla. Aineisto analysoitiin teemoittelulla ja teemoja muodostui kolme, joiden mukaisesti tulokset raportoitiin. Nämä kolme teemaa olivat kiire, työyhteisön ilmapiiri sekä tiedon ja tiedon jakamisen työkalujen suuri määrä. \n \nOpinnäytetyön toisessa syklissä tehtiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Siinä oli tarkoitus kartoittaa mitkä tekijät edistävät tiedon jakamista organisaatiossa aikaisemman kirjallisuuden mukaan. Tutkimuskysymys oli, mitkä tekijät edistävät tiedon jakamista organisaatiossa. Järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin kahdeksan tutkimusartikkelia ja aineiston analysointi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostuivat kolme yläluokkaa, jotka olivat sosiaalinen pääoma, organisaatiokulttuuri ja tekniset valmiudet. \n \nKolmannessa syklissä tarkoitus oli kuvata virtuaalisen tietotuotteen sisältö, joka on suunniteltu edistämään tiedon jakamista. Kolmannen syklin lähtökohtana toimi edellisten syklien tulokset. Kehittämiskysymyksenä oli, mikä virtuaalisen tietotuotteen sisältö edistää tiedon jakamista. Aineiston keruu toteutettiin Ideointipuu-menetelmää käyttäen. Aineisto analysoitiin teemoittelulla. Aineiston analysoinnilla tunnistettiin neljä pääteemaa, jotka olivat tiedonhallinta ja resurssit, viestintä, osaaminen ja koulutus sekä työhyvinvointi ja ideat. Tietotuote pilotoitiin käyttämällä PDSA-mallia. Neljännessä syklissä tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, miten tiedon jakamista edistävän virtuaalisen tietotuotteen sisältö otetaan käyttöön. Kehittämiskysymyksenä oli, miten tiedon jakamista edistävän virtuaalisen tietotuotteen sisältö otetaan käyttöön. Implementointisuunnitelma tehtiin käyttämällä Ottawa-mallia. \n \nOpinnäytetyön tilaaja HUSin Pää- ja kaulakeskuksen Silmäsairauksien linja hyötyy opinnäytetyöstä saamalla tutkimukselliseen tietoon perustuvan implementointisuunnitelman tiedon jakamisen edistämiseen suunnitellusta tietotuotteesta. Opinnäytetyötä rytmittää teoreettinen tietoperusta yhdistettynä metodologian mukaisiin toimintatutkimuksen sykleihin.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.004 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.009 | 0.005 |
| Open science | 0.001 | 0.004 |
| Research integrity | 0.002 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.088 | 0.034 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".