Suomalaisen sijoittajan mahdollisuudet saavuttaa taloudellinen riippumattomuus
Bibliographic record
Abstract
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko Suomessa asuva, keskimääräisillä tuloilla ja menoilla elävä sijoittaja saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden 30:ssä vuodessa, mikäli hän sijoittaa säästönsä osakkeisiin ja rahastoihin. Opinnäytetyön strategiana oli pitkäaikaissijoittaminen ja keskeisimpiin teemoihin kuuluivat Helsingin Pörssiin listatut osakkeet ja Suomen vanhin rahasto sekä keskimääräisen suomalaisen tulot ja menot. Tutkimuksen tavoitteena oli herättää lukijassa inspiraatiota sijoittamiseen ja taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun. Tilaa, jossa passiiviset nettotulot kattavat vuosittaiset nettomenot, kutsutaan taloudelliseksi riippumattomuudeksi. Tämän tilan saavuttaminen mahdollistaa sijoittajaa sellaiseen vapauteen, jossa työelämään ei tarvitse osallistua hankkiakseen tuloja, koska passiivisilla tuloilla katetaan vuosittaiset pakolliset menot. Keskimääräisen suomalaisen tulojen ja menojen lisäksi opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli Helsingin Pörssiin listattujen osakkeiden ja rahastojen keskimääräisiä tuottoja. Tämän lisäksi opinnäytetyössä osakkeiden ja rahastojen tuotot ja riskit otettiin syvällisen tarkastelun kohteeksi. Helsingin Pörssin ja Suomen vanhimman rahaston historiallisista tuotoista selvisi, että suomalainen sijoittaja olisi saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden 30:ssä vuodessa, jos säästöt olisi sijoitettu yllä mainittuihin sijoituskohteisiin käyttäen neljän prosentin sääntöä vuosittain. Tutkimuksessa todettiin, että tarkasteluajanjakson (vuonna 1986 — 2015) viimeisenä vuotena passiiviset tulot eli neljän prosenttia kokonaisomaisuudesta todettiin olevan suuremmat kuin menot. Tutkimuksen tuloksessa todettiin, että taloudellinen riippumattomuus keskimääräisen suomalaisen sijoittajan näkökulmasta on täysin mahdollista tarkasteluajanjakson aikana. Koska työ käsitteli historiallisia tuottoja, tulosta ei voida takeena tulevaisuuden tuottojen epävarmuuden vuoksi.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.002 | 0.003 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.004 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.010 | 0.005 |
| Open science | 0.001 | 0.005 |
| Research integrity | 0.002 | 0.004 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.074 | 0.029 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".